Joulun jäävät

Joulua edeltävänä sunnuntaina oli viimeinen koiratanssin alkeiskurssikerta ja videoitiin suorituksia valitsemiemme musiikkien tahtiin sekä opeteltiin yksi uusi temppu, sivuttain kävely. Tesla osoitti olevansa sivuttain kävelyn luonnonlahjakkuus, kun ohjaaja taas osoitti olemattoman tanssitaitonsa ja jäykät liikkeensä. Seuratessa koira ottaa rytmin ohjaajasta, joten omaan liikkumiseen pitää alkaa kiinnittää huomioita. Videointi oli mielenkiintoista ja opettavaista. Ja sen kunniaksi olen koko joululoman yrittänyt videoida treenipätkiä ja tässä bloggauksesssa enemmän niistä.

Ensin esitellään laulu, jonka tahtiin yritämme tanssia:

Tässä ois sitten jouluaaton kunniaksi kasvattajalle esitettyi temppuilupätkiä, "tuulesta temmaten" ja "fiilis pohjalta" tyylein, eli ei siis mitään etukäteen suunniteltua.

Jokapäivä olen jotain hurjan pitkän joululomani aikana treenaillut. Eikä riitä, että treenaa omaa koiraansa, kun pitää treenata kaikki muut, että kenellekään ei tule paha mieli. Sinänsä se on ihan hauskaa ja kaikki koiran nauttivat, kun pääsevät tekemään itsekseen. Mietin pitkään, mitkä liikkeet videoisin kaikilta vertailu materiaaliki ja päätin sitten ottaa ALOn jäävät.

Mennään ikäjärjestyksessä ja aloitetaan Tiltu-mummonsta 10v 8kk, joka on siis minun harrastuskoirani alunperin ja ollaan suoritettu BH-koe sekä lainaohjaajalla ALO1-tulos hankittu. Tiltulta en vaadi, kuin että tekee sinnepäin. Tiltun päälaji on agilility aina ollut ja sen ohessa käytiin joskus raunioilla, kun asuin vielä Heinolassa.

Sallin 9v 10 kk kanssa ollaan vähän nurinkurin. Salli ei istu eikä makaa enää, kun omasta tahdostaan eli siltä ei voi vaatia pientäkään fyysistä rasitetta. Ei sillä omaa tahtiaan ole ongelmia istua ja maata, mutta treenatessa niitä ei enää vaadita vaan Salli viettää ansaittua varhaiseläkettää jo useammatta vuotta. Sallin kanssa kisasin nuorempana agilityssä kakkosissa asti yhden nollan verran ja äidin kanssa Salli on harrastanut PK-hakua, suorittanut BH:n ja kerran kisoissakin pyörähtänyt, mutta sitten tosiaan fysiikka petti syystä tai toisesta. Salli rakastaa tehdä ja on varmaan ainoa meidän laumasta, joka on valmis koska vaan tottelemaan ilman nakilla houkuttelua ihan vain tekemisen ilosta. Tämä treenipätkä ei oikein anna ikivillistä briardista ominta kuvaansa:

Nada 6v 5kk on harrastanut äidin kanssa tokoa ja jälkeä ja sitten kisannut minun kanssa vähäisesti agilityssä. Nada rakastaa tokoilla, kunhan sen kanssa vaan tekee asiat oikealla tavalla, koska se menee myös herkästi ns. lukkoon. Nada on erittäin ahne ja oppii nopeasti, jos vaan malttaa keskittyä. Jos siltä vaatii liikaa tai se ei ole varma, miten toimia, niin se jumittuu eikä toimi lainkaan. Osallistuin viime kesänä Nadan kanssa Lentsun tokoon ja se opetti kyllä koirasta paljon. Jos mulla olisi mahdollisuus treenaisin Nadan kanssa tokoa enemmän kuin mielellään, koska uskon tietäväni tässä vaiheessa, miten sen kanssa tulisi toimia. Ja Nada rakastaa tehdä töitä ja se toimii varmasti, silloin kun saa selkeät vihjeet.

Alma 2v 9 kk on vanhempieni luona asuvista koirista sitten nuorimmainen ja vähiten minun koira. En ole Alman kanssa asunut samankaton alla muutamaa päivää lukuunottamatta enkä muutenkaan harrastanut mitään, mutta kivahan sitäkin oli kokeilla. Alma rakastaa kaikkia ja Alma tekee kaikkien kanssa. Huomasin myös kesken treenit, että Almalle ei ole opetettu pysähtymistä.

Ja sitten päästään Teslaan 1v 10kk, joka ei ole joutunut kärsimään ainakaan ihan kaikista samoista virheistä, kuin Tiltu. Toivottavasti tässä huomaa edes jotain eroa ja edistystä.

Videointi on opettavaista. Mulla on ihan älytön määrä kaikenmaailman ylimääräisiä nytkähdyksiä ja lisäkäskyjä suuntaan ja toiseen. Sanna ehti myös jo höpöttelystä sanoa. En tosin tiedä, mitä videota sillä lähinnä tarkoitti, koska Tiltulle ja Sallille saa höpötellä mielin määrin. No videointi jatkunee, koska sain lahjaksi Bloggie laitteen sitä varten. Pitää vielä perehtyä sen sielunmaailmaan tarkemmin.

Teslalla meni jo vähän joulupäivänä maha sekaisin, mutta vain hetkellisesti. Saanut vähän liikaa jouluherkkuja ja porsaansaparoita yms. Eipä tuo ole onneksi vakavaa. Tänään pitää lähteä myrskyn keskellä ajelemaan takaisin Poriin tai tultiin Artun ja Jossun kyydillä, että ei onneksi yksikseen tarvitse. Ooppeli on varmaan hautautunut metrin lumikinoksen alle, toivottavasti suostuu vielä joskus käynnistymään. Poriin lähtee mukaan myös Piritta Pärssisen tokokirja Mujusen Tie tottelevaisuus valioksi tilalle. Uudella treeni-innolla kohti uutta vuotta!

Ja laitetaan vielä perinteiseltä aattolenkiltä Ruffe-setterin haudalla poseerauskuva, josta puuttuu kovasta pakkasesta johtuen meidän vanhukset Salli ja Tiltu, jotka saivat oman spesiaalilenkkinsä Väisästen keittiöön. Tiltu juoksee edelleen suoraan sinne, missä Ruffen ruokakuppi oli tarkastamaan onko siellä hänelle jotain herkkuja.

ps. videoita saa haukkua ja arvostella vapaasti, paitti Sallia ja Tiltua ;)

Salonkikelpoista

Tesla pääsi taas osallistumaan tanssitunnille ja todisti olevansa salonkikelpoinen yksilö juoksutauosta huolimatta. Koira käyttäytyi kuin unelma. Hieman se alun teorian aikana meinasi kiukutella, mutta istui lopulta kiltisti sylissä ja otti Heiskusta, joka otti lungisti sohvalla, mallia. Teoriaosuudessa käytiin musiikin valintaa ja kosketuskepin käyttöä. Ostin Anittalta säädettävän kepin, jossa on vielä magneettipäässä, joten siitä saa tarvittaessa pallon irti. Ja vaikka vaihdettua, kun se on saanut liiaksi hampaan jälkiä. Varteen vielä teippaan naksuttimen kiinni niin, ei kun palauttelemaan mieleen apuvälineen käyttöä.

Sitten treenattiin puolenvaihtoa poispäin käännöksen avulla. Tesla hokasi homman aika kivasti muutamalla toistolla ja nyt vielä liike toispuoleiseksi ja sitten yhdistämään vihjettä sekä käsimerkkiä pienentämään. Tarkoituksena olisi, että vihjeenä toimisi ”vaihto” ja käsimerkillä sitten avustetaan puolien kanssa. Sitten kuivaharjoiteltiin ilman koiria käännöstä, jolla saadaan oma suunta muuttumaan sulavasti. Tesla oli koko tunnin ajan todella hienosti kontaktissa eikä sitä kiinnostanut muut koirat (edes Heisku) eikä se nuuskuttanut menemään vieraissa hajuissa vaan otti innoissaan vastaan saamansa tehtävät. Loistavaa!

Meillä jäi viimeiset ohjatut tokotreenit perjantaina väliin minun töiden takia eikä kyllä muutenkaan päästy treeneihin kuin kahdesti. Toisaalta en ole niin harmissani, koska tällä kurssilla hinkattiin vain alokasluokkaa. Niin sehän se meidänkin ensimmäinen tavoite on, mutta kun meillä kiikastaa homma paikalla makuussa ja seuraamisesta sekä yleisesti kontaktissa, niin koen mieluisampana kurssisisällön, jossa myös valmistellaan jo ylempien luokkien liikkeitä… Hiomistahan toki vaatii koko alo, mutta tärkein hiominen tapahtuu kotioloissa. Treeneissä sitten testataan opittua ja saadaan hyviä neuvoja, jotka joko otetaan vastaan tai ollaan ottamatta ;) Minä kipeästi kaipaan ohjattuja treenejä, koska vaivun herkästi kurittomuuteen ja aikaansaamattomuuteen. Kummasti tsemppaa, että välillä joutuu esittelemään taitojaan muillekin.

Pakkaset taitaa taas kiristyä, joten voi olla, että jää omatoiminen agilitytreeni väliin ja paikalla makuussa treenataan vain aikaa, kun ei viitsi mennä ulos treenaamaan etäisyyttä. Seuraamisessa hiotaan käännöksiä edelleen olohuoneessa silloin, kun muistetaan. Tesla saa huomenna täydellisen vapaapäivän, sillä aamupäivä menee mulla EA1-kurssilla ja sieltä sitten sukkelaan töitä tekemään. Tesla kyläilee iltapäivän. Ei ole kyllä epäsäännöllinen ravintola-ala pitkine päivineen koiraharrastajan unelmatyötä. Sitä varten sitä opiskellaankin vallan toista alaa. Onneksi on ystäviä, joiden kanssa Tesla viihtyy vallan mainiosti niin raaskii ottaa noita vuoroja enemmän tässä joulun alla.

Tonttuepikset

Ja nyt sitten päästiin treenaamaan sitä kisaamista agilityn parissa ja kyllä me taidamme treeniä tarvita kovasti ja kovasti. Minä olin aivan jäässä ja koira taisi sen vaistota ja toimi sen mukaan. Mölleillä oli sujuva rata, jossa ehkä haasteita oli alun hankala putkikulma ja sitten A-esteelle tuli aika paha kulma, jos ei tajunnut kulmata sitä kunnolla. Tesla jolkotteli mölliradan puhtaasti läpi. Lähdössä se ei edes yrittänyt karata. Sijoittauduttiin puhtaalla radalla kolmansiksi. Ihanneaika kyllä alittui reilusti, mutta kyllä tuo koira parempaan pystyy ja on kulkenut treeneissä paremmalla draivilla. Tekosyitä voidaan hakea aina valeraskaudesta kakkahätään, mutta kyllä se vaan täytyy yrittää löytää vika peilistä :)

Osallistuimme myös ykkösluokan radalle, joka oli mukavan sujuva muutamalla koukulla väännettynä. Mulla oli mielessä vaan vauhditus enkä sitten viitsinyt ajatella mitään muuta. Otin ensinnäkin lentävän lähdön vaikka toisena esteenä oli pimeä putkikulma, jonka olisin ehkä voinut pelastaa ohjaamalla edes toiselta puolelta, mutta eihän se järki juokse. Draivia oli kyllä mielestäni hieman enemmän ja alun vitosta lukuunottamatta saatiin puhdasrata. Ykkösissä oli vain kolme koiraa, jotka sijoitettiin, joten kolmansiksi tulimme. Toiseksi sijoittui hienosti puhtaalla radalla Tanja ja Tero-sheltti, jotka ovat siis minun koutsaamassa agilityryhmässä. Hekään eivät ole vielä startanneet virallisissa. Myös kääpiöpinserit Nemi ja Penni tekivät mölliradalla loistavat suoritukset! Hyvä mun ryhmä siis!

Avoimen luokan rata vaikutti tutustuessa kaikkein mukavimmalta jo ohjattavuudeltaan sekä oli sopivan haasteellinen. Startattiin ekana medeissä ja ohjaaja oli sitten aivan hirveä. Huidoin ihan miten sattuu ja koira parka teki kaikkensa lukeakseen ohjausta. Järkyttävä määrä yliaikaa ja kaksi kieltoa riittivät kuitenkin voittoon, sillä kaikki konkarit tekivät hylätyn radan. Ilmeisesti Teslalla oli vaan mielessä ne palkinnoksi saatavat herkut ja kyllähän se joka radalta palkinnot pokasikin. Ohjaaja vaan olisi ollut vallan tyytyväinen hienoihin hyllyihin. Näitä tavoittelemma sitten loppiaiskisoissa :D

Mihin olen tyytyväinen? Kontaktien ja keppien pohjatyö on tehty ilmeisesti ainakin joten kuten koska yhtään virhettä ei niiltä tullut. Kaikki virheet olivat siis ohjauksesta kiinni ja kieltoja. Virheitä ei koira tehnyt yhtään =) Tesla oli siis taitava ja hämmentyyhän sitä vähemmästäkin, kun ohjaaja on ihan pöhkö. Ja ikäähän ei ole vielä kahta vuottakaan, joten kyllä se varmuus ja vauhti sieltä tulee! Hommasta tuo koira kuitenkin hurjasti nauttii!

Kiitokset tuomareille eli Anittalle, joka on myös meidän koiratanssiopettaja ja sitten Petterille, joka tuurasi avoimenluokan. Radat olivat mukavat ja niissä oli sopivasti haastetta. Tähän oli hyvä päättää agilityvuosi, katsotaan miten lipsutaan treenailemaan joulutauolla. Vuoden verran ollaan oltu nyt wecalaisia ja kiitollisia, että meidät on huolittu joukkoon =) Kiitokset myös kaikille meidän ihanille koutseille Jennille, Reijalle, Katille ja Jetalle! Ei me ilman teitä loppiaisena virallista kisauraa startattaisi!

Sisko kävi kylässä

Ja Tesla järkyttyi.

Olen ilmeisesti toistaiseksi lopettanut vuokrafirmailun ja kirjoitin työsopparin Restelille, näin ollen työmatkaa kertyy vain sata metriä. Perjantai iltana tuli kotiin tuomisina hodarinakkeja, mutta lauantaina tuli ovesta sisään ensin iloisena yllätyksenä Sanna ja vähän sen perästä järkytykseksi Sara ja Selma. Tesla oli hieman raasu, kun sisko tuli höykyttämään omalle reviirille ja minä olin töissä. Hieman taitaa valeraskaus myös pukkaa päälle... läheisyyden kaipuu ja masennua. Voih :(

Lauantaina tuli turisteiltua sitten tokokisoissa. Ja kyllä sieltä sai taas hieman inspiratiota treenata. Sara oli kamalan innokas ja teki kokonaisuudessaan kympin arvoisen suorituksen, mutta tuomari rokotti sitten liiasta innokkuudesta muissa liikkeissä, joten ykköstä ei herunut. Koirat pääsivät kuitenkin kirvatsiin juoksemaan ennenkuin Sanna ja tytöt suuntasivat Helsinkiin:







Aivan mahtavaa, kun pakkaset ovat muuttuneet lumeksi. Ylimääräisen vapaapäivän kunniaksi viihdyttiin valoisaan aikaan pari tuntia lumisateessa ja illalla uusiksi. Treenaaminen ei ole ollut ihan niin ahkeraa omasta flunssailusta johtuen, mutta nyt tuntuu siltä, että sitkeä flunssa on selätetty ja energiaa riittää paremmin =) Järjestystä muutin vähemmän kodikkaaksi, jotta saatiin 5x3 metrinen treenitila, jonka toista lyhyttä seinustaa komistaa tuo komea 2x2 metrinen peili, eli ei voi valittaa.

Oman koiran kanssa puuhastelun lisäksi tässä on tullut säädettyä kaikkea muutakin koiriin liittyvää. Mun ja Sannan vastuulle annettiin ensivuoden schapendoesien tokomestaruuskisat ja selvittiin helpolla, kun saatiin järjestettyä kisat Heinolan 5.6 järjestettävien tokokisojen yhteyteen. Paimenleiritkin ovat 1-2 paikkaa vaille täynnä ja leiripäällikkö on tyytyväinen =) Kevään treenipaikka ja koulutusvuoro ovat agilityn osalta myös selvät ja täytyy toivoa, että päästään vielä johonkin kivaan tokoryhmään. Tämä TVA:n neljäs jakso meni juoksujen ja muiden menojen takia vähän ohitse :( Toivottavasti toko tauko näkyy positiivisena, kun seuraavan kerran päästään treenaamaan olohuoneen ulkopuolella ;)

Tauko tekee terää

Mulla on aivan uskomaton pikku agiliitäjän alku! Pakkanen kiristyi uhkaavasti, mutta treenihinku oli valtava ja onhan tässä juoksujen takia taukoa pidetty. Meillä oli onneksi vielä viimeisen ohjatun kerran kahden koiran treenit pakkasesta huolimatta. Alkuun ei näyttänyt hyvältä, kun joku idiootti oli jättänyt autoon valot eikä ooppeli sitten suostunutkaan starttaamaan. Onneksi on hyviä ystäviä, jotka auttavat hädässä ja pääsin vetämään treenit, sain koiran lämpimään autoon kouluttamisen ajaksi ja sitten sain vielä kyydin kotiin. Auto saa luvan käynnistyä huomenna.

Tesla oli ihan innoissaan ja sillä oli uskomaton vauhti. Neiti yllätti oikein todenteolla. Tässä on rata, jota treenattiin:



Alkuun lähdin oikeaa puolta, mutta ohjaaja ehdotti vasempaa, jotta saisi paremman linjan keinulle ja sitten tuli kokeiltua, miten koira kestää takaaleikkauksen ennen keinua ja sehän kesti! Keinulta muurille kokeiltiin layerointia ja Tesla haki renkaalle loistavasti ja suoritti sen oikein. Voisko joku kertoa, miten olen opettanut tuolle renkaan, kun se osaa sen niin kivasti ja en muista opettaneeni koko estettä? Aikoinaan Tiltun kanssa rengas oli yksi tuskien taival...

Muurilta hypylle olisin itse vääntänyt persjätön tai valssin, mutta kouluttaja ehdotti harjoittelee takaaleikkausta ja olihan se fiksumpaa, koska Teslalla en olisi valssaamaan ja persjättöön ehtinyt kunnolla... Vauhti tuo myös vanhan ongelman tullessaan, nimittäin puomin ylösmeno kontaktin. Muurin palikka meillä toimi vähän nihkeästi, koska Tesla hyppäsi sen yli, mutta rima maassa rikkoi askelrytmin ihan ok.

Seuraava pätkä meni A-esteelle hyvin, missä kohtaa hiottiin sitten linjausta. A-esteeltä putkeen meni ekalla kerralla ihan nappiin, seuraavat sitten vähän sinnepäin. Kaiken kohokohta oli kyllä kepit! Muistelin, että ne oli aika huonossa jamassa vielä vasemmalta puolelta, mutta mitä vielä, alusta loppuun ne pujoteltiin itsenäisesti. Toistoilla tuli vähän töksähdyksiä ja vinkiksi sain, että pitää säilyttää ohjaus päällä alusta loppuun. Eli siis pitää se käsi vaan siinä paikoillaan. Kepit olen alusta opettanut itsenäisiksi ja semmoiset ne melkolailla ovatkin. Sisäänmeno oli myös todella hieno.

Kertakaikkiaan hyvän mielentreenit ja jätettiin touhu suosiolla yhteen kierrokseen. Eli siis treenattiin rata alusta loppuun pienissä pätkissä, kunnes koutsi oli tyytyväinen meidän suoritukseen. Tulee kyllä ihan ikävä nykyistä kouluttajaamme. Ollaan saatu olla syyskausi ihan loistoporukassa ja saatu paljon irti. Seuraavaksi sitten tonttuepikset ja varmaan jotain omatreeniä tulee tehtyä hallilla.

Eilisissä koiratanssitreeneissä opeteltiin uutta askelkuviota, johon sai liitettyä alituksen. Teslan jätin vielä kotiin, kun treenit pidetään olohuoneessa taloudessa, jossa asuu kaksi urosta ja kyllähän tuo vielä juoksun loppuun tuoksuu väkisinkin. Ja ryhmässä on muutama pieni uroskoira ja oman kokemuksen mukaan pienet urokset ovat seksuaalisesti varsin aktiivisia, joten me jätettiin yhteinen treeni suosiolla kotiin. Eikä se ollut huono juttu, sillä saatiin kuivaharjoitella "eteen-taakse-sivulle-taakse" -kolmiota ja kotona otin siihen koiran messiin niin hommahan sujui kuin tanssi. Sitten naksuteltiin jonkin verran peruuttamista. Peruuttamisessa lienee meillä hitaasti hyvää tulee metodi olevan paikallaan. Tähän varastettiin Lauralta ja Heiskulta "pakki" vihjeeksi ja käsimerkit, joita en ala selittämään. Pitää joskus videoida meidän tanssiliikkeitä...

Tokoo olemme treenailleet NIHKEÄSTI. Välillä vähän perusasentoa vahvistettu naksulla, sitten täyskäännöstä vasempaan. Siinä ne taisi olla? Epäilen vahvasti, että perjantain tokotreenien jälkeen tulee yhtä positiivista hehkutusta meidän etenemisestä :D

Viikon treeniohjelma: Peruutuksen ja kumarruksen naksuttelua, jalkojen välissä ja oikealla puolella seuraamista, alituksia lähinnä ohjaajan koordinaatioksi ja koiranjumpaksi, vahvistusta seuraaville vihjeille "kieppi", "pam", "pyöri" ja "round" (kieppi toiseen suuntaan eli oikeaan). Yritystä videoida jotain ;)

Syksyä kuvin

Ja julkaistaan nyt vielä täällä muutama Lauralta saatu valokuva Teslasta syksyn varrelta.

LOIKKA 6.10 liikunta- ja hyvinvointipäivän koirakoulussa:

















Heiskun kanssa Ruosniemessä joskus tässä :)

Temputtelua

Olen tässä muutaman päivän ajan joutunut miettimään, että miten nopeasti koira oppii uusia asioita? Tuntuu, että tuo schapendoes oppii niitä ihan liian nopeasti. Ainakin näin alkuunsa... Ei olla päästy treeneihin, mutta ollaan kyllä treenattu enemmän ja vähemmän ahkerasti koiratanssikurssilla opittuja asioita kotona. Erityisen hauskaa on eritemppujen opettaminen!

Ensimmäisillä tunneilla käytiin läpi seuraamisia. Koiratanssiin kuuluu seuraaminen sekä oikealla että vasemmalla ja siihen liittyen oleellisesti puolen vaihdot, joita ollaan harjoiteltu niin, että valssataan koiran edestä sekä niin että koira vaihtaa puolta kulkemalla ohjaajan jalkojen välistä. Tässä meillä on vihjeenä "ali" ja se meni jakeluun aika nopeasti. Tosin ohjaajan liike ei välttämättö ole niin sulavaa, että se näyttäisi hyvältä. Harjoiteltiin alitusta myös sivuttasilla laukka-askelilla ja se tuntui sujuvan paremmin. Ulkopuolista näkemystä näihin emme ole saaneet juoksuista johtuen...

Alitusten ohella innostuin myös opettamaan kahdeksikkopujottelun jalkojen välistä ja siihen vihjeenä "kasi". Se taittui siitä aika nopeasti, kun koira oli jo tajunnut, että jalkojen välistä meno on suotavaa.

Eilen treenattiin sitten seuraamista ohjaajan jalkojen välissä. Sitä ei kotona oikein tilanpuutteen vuoksi hirveesti saanut treenattua, mutta en usko sen olevan ongelma. Tässä meillä vihjeenä "väli".

Sitten meidän ohjaaja näytti omalla koirallaan, mitä kaikkea koiran kanssa voi mm. tehdä ja treenailtiin erilaisia kierähdyksiä. Tesla osaa jo kiepin oikeaan vihjeellä "kieppi" ja nyt pitäisi saada sama toimimaan vasempaan kierrokseen ja keksiä toinen vihjesana. Kaikissa pyörähdyksissä huomaa, että koira on tosiaan toispuoleinen. Ton kiepin oon opettanut ihan vaan naksulla poimimalla ja luonnostaan siitä on tullut oikeaan kierrokseen, joten nyt pitää kääntää se jotenkin vasempaan. Kosketuskeppi voisi olla loistava apu, mutta se on ollut hukassa jo puolisen vuotta ;)Koiratanssi on varmasti koiran fysiikallekin hyvä laji, kun tulee liikeratarepertuaaria laajennettua. Luulen, että siitä on varsinkin agissa hyötyä sitten joskus kolmosissa...

Muut meidän ryhmäläiset osasivat kieriä maassa tosi hienosti ja tulin siihen tulokseen, että pakko saada Tesla samalle tasolle. Jotenkin olen pitänyt kamalan vaikeana opettaa sitä menemään edes kyljelleen. Enpä sitten ollut taas ajatellut, että koira tekee nakin eteenmitä vain ja pienellä kikkailulla sen kyllä saa väännettyä kyljelleen ja "naks" niin nakki tulee. Eipä tarvinnut montaa toistoa, kun Tesla hokasi mistä on kysymys. Tähän sitten liitetään vihjeeksi "pam" ja käsimerkki. Seuraava vaihe oli saada koira kiepsahtamaan ympäri. Uskomatonta kyllä niin tänään se sujui jo loistavasti ja siihen sitten liitetään vihjeeksi "pyöri"... Äskeisten pyörimistreenien päätteeksi ihan vaan testasin mitä tapahtuu, kun sanonkin "pam" ja niin se koira vaan kupsahti kyljelleen! Ihan uskomatonta. Takapakkeja odotellessa =)

Välillä tuntuu, että tuo naksutin on oikea taikakalu. Tesla hokasee halutut liikkeet uskomattoman nopeasti, kun ne saa naksulla poimittua ja alkaa nopeasti tarjoamaan niitä. Mulla on ehkä ongelmana sitten seuraavat vaiheet eli vihjeen liittäminen ja ärsykekontrolli yms. hieno positiivisen vahvistamisen sanasto, jota todennäköisesti käytän hyvinkin väärin blogissani, joten varoituksen sana kaikille asiaan enemmän perehtyneille. Ei ehkä tehdä kaikkia juttuja ihan kirjojen oppien mukaan, mutta onko sillä väliä, jos homma toimii? Olen jotenkin kokenut, että vihjesanan liittäminen temppuihin jo aikaisessa vaiheessa ei ainakaan meillä ole ongelma. Yleensä homma toimii niin, että koira esittää koko suosikki sarjansa temppuja ja naksautan sitten vasta oikeasta. Aika nopeasti ne ylimääräiset temput jäävät ja tarjotaan heti alkuun sitä oikeaa, mitä etenevämmissä määrin.

Sitten ollaan varovasti kumartamista aloitettu. Siihen en ole keksinyt mitään sanaa tai käsimerkkiä. Suurin ongelmahan tuossa on, että Teslan lempiliike on maahanmeno ja se peppu pitäisi saada pysymään irti maasta. Tähän olen koettanut ratkaisuna sitä, että palkka tulee heti naksautuksen perään yläpuolelta, joten koira joutuukin nousemaan seisomaan, jotta saa palkan. Oikeastaan tuossa on valttia nopeus. Eli pitää naksauttaa ajoissa ja laittaa antaa palkka niin, että koira ei ehdi maahan. Olen käyttänyt välillä namialustaa ja välillä tota, että palkka ylhäältä. Koetan kyllä muutenkin käyttää paljon namialustaa tai ruokakippoa niin ei tule sitä ainaista kädestä palkkaamista...

Ollaan kyllä jo nyt saatu tuosta kurssista tekemisen iloa ja onnistumisen tunnetta, vaikka Tesla ei ole taitojaan muille kuin minulle päässyt esittelemään. Ei siis lainkaan huono juttu ja katotaan, vaikka hurahdettaisiin koiratanssiin oikein kunnolla.

Lauantaina olin taas omaa kisakuumetta virittelemässä ratahenkilönä 2- ja 3-luokkien agilitykisoissa. Kukahan muu kuin koiraharrastaja seisoskelisi vapaaehtoisesti kahdeksan tuntia kylmässä hallissa oikomassa putkea? Mutta katsomalla oppii! Ja Tesla on nyt sitten ilmoitettu tonttuepiksiin mölleihin, 1-luokkaan ja avoimeen, hupsista vaan!

Katsellaan, jos perjantaina päästäisiin ohjatusti tokoilemaan, kun ei tuo tunnu enää vuotavan eikä pahemmin edes nuoleskelevan itseään niin ohan tässä sinne neljä päivää? En mää tiiä. Täytyy taas kysellä viisaammilta, kun en mä opi elämään noiden juoksujen kanssa varmaan ikinä. Aina miettii, että jokohan ton kehtais viedä ihmisten ilmoille vai vieläkö pitää vaihtaa tienpuolta, kun tulee uros vastaan...

Tämmöstä tällä erää =)

Tanssiva hollantilainen

Viikko ehdittiin ohjattujatreenejä Porissa, kunnes nyt sitten alkoivat ne tavallaan jo odotetut juoksut... Tavallaan niitä marraskuulle odottelin, mutta en uskaltanut olettaa ajoituksen olevat näin tarkka nuorella koiralla. Kyllä merkit oli jo aika selvät, mutta luottamus omaan arviointikykyyn ei niinkään... Tesla on hyvin schapemainen eikä sen juoksuja ole niin helppo huomata.

Viimeisimmät agitreenit sujuivat mukavasti. Hallilla oli haasteellinen ja tekninen rata, jossa päästiin treenaamaan. Lauantain oli sama rata, kun mentiin Hennan, Suvin ja kääkkien kanssa treenaamaan. "Kääkkä" nimityksen opin tarkoittavan kääpiöpinsereita, joten kutsuttakaan Nemiä ja Penniä täten niin ;) Teslan kanssa keskityin keppeihin, jotka tosiaan sujuvat sujumistaan. Jo muutamilla toistoilla olen saanut molempia puolia tasaisemmiksi. Jos vaan ohjaajan hermot ja jännitys pysyy kasassa niin, että saan koiran kuulolle ja innokkaaksi, niin kai me aletaan kisavalmiit olemaan. Ensivuoden kisakalenteria olen suunnitellut jo ja se näkyy tuossa oikealla. Eräs kasvattaja neuvoi, että ei se jännitys lähde kuin kisaamalla, joten aloitetaan sitten kisaaminen kunnolla ;)

Perjantaina oli sitten kymppitreenit TVA:n uudella hallilla, joka on ihan mukava talvitreenipaikka. Harmi, kun nyt jää muutama ohjattu tokokerta juoksujen takia väliin. Viime kerralla oltiin saatu seuraamista muutamissa askelissa eteen ja sivuille perusasentoa vahvistaen sekä liikkeestä pysähtyminen kotiläksyiksi. "Odota" käskyn vahvistaminen naksuttelemalla oli tuottanut tulosta ja Tesla ei tarjonnut kertaakaan maahanmenoa =) Saatiin kotiläksyksi liikkeestä seisominen kunkin osalta siltä osin mikä vahvistamista vaati. Eli meillä se liikkeen loppuosa lukuunottamatta perusasentoa. Tesla jää hienosti seisomaan, mutta herpaantuu minun lähestyessä ja tarjoaa herkästi perusasentoa ennenaikojaan. Nyt meiltä jää sitten kotiläksyt saamatta ja en tiedä mikä mua potkisi päähän treenaamaan kotosalla tokoa johdonmukaisesti? Nyt ei nuo loskakelit myös houkuttele ulkotokoon hirveästi, joten pitää keskittyä olohuonetreeneihin... Meidän suurin ongelma tällä hetkellä on tuo paikallamakuu, joka on nyt ihan katastrofaalinen... Oon koittanut pohtia mikä siihen on mennyt tai siis mitä olen tehnyt väärin. Kai se ainoa ratkaisu on ottaa askelia taaksepäin ja alkaa vahvistaa sitä lyhyemmillä matkoilla ja palkata useammin ja taas pikkuhiljaa pidentää aikaa. Onneksi meillä ei ole mikään kiire kisoihin ja pääsenpähän kisakuumettani toteuttamaan agiliidon parissa pian =)

Ja sitten otsikkoon! Eli meillä on vallan uusi harrastus. Ilmoitin Teslan jokin aika sitten koiratanssin alkeiskurssille. Ilmoitus oli varsin houkutteleva. Ajattelin, että tuosta olisi varmasti hyötyä kontaktin parantamisesta ja sitten erilaiset temput ovat hyvää aivojumppaan ja minä olen maailman huonoin ihminen opettamaan temppuja vain temppujen vuoksi. Ja eihän sitä tiedä miten uudesta lajista innostuu ja koiratanssia ei tarvitse ottaa niin pilkuntarkkaan kuin tokoa. Ja mikä parasta, ensimmäinen koirakurssi, jossa koulutetaan koiraa nimenomaan positiivisen vahvistamisen ja naksuttimen avulla. Meillehän se sopii loistavasti. Ensimmäisellä kerralla saatiin kotiläksyksi koiran ehdollistaminen naksuun, mikä meillä nyt on jo ollut hallussa pennusta lähtien, joten päästään heti treenaamaan liikkeitä. Ensimmäisellä kerralla käytiin seuraamista ja puolenvaihtoja valssaten koiraedelle sekä puolenvaihtoja niin, että koira vaihtaa puolta menemällä ohjaajan jalkojen välistä. Teslalle oli alkuun vähän hankalaa, mutta kotona otettiin sitten kasa nakkei ja naksutin käyttöön ja pian tuo alko itse jo kulkemaan jalkojen välistä. Seuraava vaihe on saada se toimimaan liikkeessä. Käskynä meillä on tähän "ali". Käskyistä kehotettiin pitämään kirjaa heti alun alkaen ja sekä käsi- että ääniavut ovat sallittuja. Seuraavat kerrat joudun menemään juoksujen takia ilman koiraa, mutta kurssipaikkana toimii vetäjän olohuone, joten eiköhän me kyetä sitten saman hommat toistamaan kotona, että ei jäädä ryhmässä jälkeen. Paikalle siis mennään kuunteluoppilaana.

On kyllä jotenkin tylsää, kun koiralla on juoksut ja jää ohjatut treenit väliin. Omakin sosiaalinen elämä kärsii, kun ei muita harrastuksia kaipaa :D No kyllähän mä silti maanantaisin käyn koutsaamassa omaa agiryhmääni niin ei ihan putoa kärryiltä ja on tässä talkoohommiakin kisoissa ja muuta. Tesla raukka vaan joutuu olemaan kotosalla...

En tiedä löytyykö suomesta vielä muita tanssivia hollantilaisia, mutta tässä vähän naapurimaan mallia:

schapendoes freestyle

=)

Lomat meni

Ja blogia en ole mukamas ehtinyt päivittää =) No nyt viettelen "sairaspäivää" ja finrexin avuilla sain itseni virkeäksi, joten tämän päivitys lienee oivaa puuhaa.

Viime viikko oli tosiaan syysloma ja ensimmäinen viikonloppu alkoi vähän liiankin vauhdikkaasti. Lauantaina olin ilmoittanut Teslan Seinäjoen näyttelyyn ilman suurimpia odotuksia, mutta kerrankin oli 1 ja 8 ryhmä samana päivänä niin Lauran ja Heiskun henkisenä tukena olin varautunut olemaan. Aamusti lähdettiin puoli kuuden aikaan hyvinmielin ajelemaan kauniissa säässä ja kesärenkaat alla. Ehdittiin kääntyä Karvialle, kun sitä lunta alkoi tulla ja lopulta sitä oli 30-40 senttiä ja taivaalta pyrytti lisää. Auto heitti loputa takaapääkäännökset ja jumahti penkkaan. Vauhti oli hidas ja kenenkään ei sattunut, edes autoon. Koirat eivät reagoineet juuri mitenkään. Olettivat kyseessä olevan normaalin pysähdystauon. Hieman piti Tesla meteliä, kun nelivetomaasturin kuljettaja kävi kiinnittämässä köyden autoon. Matka jatkui 20-30 km/h kunnes päästiin isolle tielle ja oltiin jo hyvää tahtia myöhässä.

Molempien kehät alkoivat yhdeksältä ja paikalla olimme varttia yli. Ei siinä ehtinyt paljon jännittää. Molemmat tytöt saivat siniset nauhat, joten ei siinä juhlimista. Tässä Teslan arvio:

Ung tik som ännu behöver en hel del naturlig etc. Huvud m. bra prop. Bra uttr. Korr bett. Nyt flat brösthorg. Behöver fylla ut betydligt i fronten. Korrekt ländparti. Ganska bra kors. Rör sig m. kort steg fram o. ostabilt fram o. bak. Behöver stå på tillväxt o. mogna. Tyct lpvande päls. Livlig o. uppmärkisam. Gunilla Skallman.

Kirjoitusvirheet ovat erittäin mahdollisia ja huomasin ruotsin taitojeni olevan melko ala-arvoisia. Kielenkääntäjä kaverini Henna onnistui kuitenkin niistä huolimatta tähän suuntaan tekemään käännökset:

Nuori narttu jonka pitää vielä kypsyä paljon. Pään mittasuhteet erittäin hyvät. Hyvä ilme. Korrekti purenta. Litteä rintakehä. Etuosan tulee täyttyä melkoisesti. Korrekti lanneosa. Melko hyvä risti. Liikkuu hyvin lyhyellä askeleella edestä, epävakaasti sekä edestä että takaa. Tarvitsee aikaa kasvaakseen ja kehittyäkseen. Hyvin lupaava turkki. Eloisa ja tarkkaavainen. (Jos onnistuin tulkitsemaan kirjoitusvirheet oikeaan suuntaan)


Seuraavaksi mennään varmaan Turkuun, kun sielläkin on enkkusprinkut samana päivänä. Mulla on hyvät periaatteet käydä näyttelyissä =) Toiset metsästää sertei, mutta mulle on ihan sama, mutta jos sopii aikatauluun ja saa kaverin mukaan niin mikäs siinä. Tesla on myös todella helppo esittää, joten sen kanssa suostun kehäänkin menemään mieluusti.

Illalla sitten vähän ihmiset purkivat päivän tapahtumia juhlimalla ja koirat saivat nauttia toistensa seurasta koko viikonlopun, joka siis kyläiltiin Ulvilassa. On se omakotitalo elämä koiran kanssa aika luksusta ja Tesla ja Heisku nauttivat, kun pääsivät takapihalle kirmaamaan. Hyvin tiedostavat molemmat reviirinsä, vaikka pihassa ei ole aitoja ja naapurustossa asustelee kissoja ja koiria. Aika huoletonta elämää siis =)

Maanantaina meillä oli sitten vielä agitreenit ja paikalla ei ollut Teslan lisäksi kuin yksi aussi, joten saatiin aika tehokasta treeniä. Tällä kertaa aiheena oli hyppytaktiikkaa ja tekniikkapätkiä. Hyppytreenit sujuu Teslalta aika vaivattomasti. Kyllähän schapen kuuluukin osata hypätä. Kontakteja hinkattiin ja etäisyyttä kasvatettiin. Teslalla on varmat kontaktit, joten niitä voi hinkata vaan pidemmälle ja pidemmälle. Sitten ohjaaja laitettiin todellisen haasteen eteen, kun piti valsseja yrittää vääntää neljällä peräkkäisellä hypyllä... Se ei varmasti ollut kaunista katselvataa, mutta ei se haittaa, sillä Teslan pujottelu oli kertakaikkisen upeaa! 90 asteen kulmat ja molemmat puolet kerrassaan loistavasti. Vinokepit oli käytössä ja kulmaa ehkä kolkyt astetta? Jos sitäkään.

Heinolassa lomailut

Tiistaina sitten ajeltiin Heinolaan ja heti illalla kentälle tokoilemaan itsenäisesti. Treenasin lähinnä seuraamista ja liikkeestä pysähtymistä. Maahanmeno on loistavassa pisteessä, mutta "odota" käsky välillä vähän hukassa. Jos annan käskyn yhtään liian painostavasti koira on maassa ja tätä pitää treenata, koska kisatilanteessa en taatusti tule hallitsemaan äänensävyäni. Meidän seuraaminen on mielestäni edistynyt. Pieniä pätkiä ja paljon tapahtumia, on ollut ihan hyvä lääke. Mutta paikalla makuu on jotain käsittämätöntä. Nyt Tesla on keksinyt, että jonkun aikaa maattuaan tarjoaa seisomista. Yleensä ei lähde paikoiltaan, mutta kokeilee, josko tämä olisi se juttu. Pitänee palata jokunen asken taaksepäin... kai se siitä. Onneksi ei olla menossa alokkaaseeen vielä tämän vuoden puolella. Haaveena olisi kyllä korkata se ennen hallikauden päätöstä. En sitten tiedä onko sillä mitään merkitystä, mutta TVA järkkää talvikauden kisat meidän agihallissa ja ajattelen, että siellä olisi helppo saada koira hyvään vireeseen heti alunalkaen ja paikka olisi tutuimmista tutuin, joten ei tarvitsisi jännittääkään niin paljon?

Keskiviikkona käytiin tervehtimässä Hannea ja puolivuotiasta Antoni sekä tietysti tipsupoikia Indyä ja Rikiä. Aika vähän Teslaa koko vauva kiinnosti. Hieman se uskalsi tulla nuuskimaan, kun vauva oli minun sylissä, mutta muuten keskityttiin mieluummin riehuttamaan pikkupoikia. Vauvanlelut kyllä kiinnostivat kovasti.

Torstaina käytiin taas kentällä ottamassa vähän tokoa. Hyppyestettä, paikalla makuuta, avon kaukoi ja seuraamista. Sekä leikkimässä Friida-bortsun kanssa, joka meinasi suuttua, kun ei saanut Teslaa oikein kiinni.

Perjantaina päästiin pitkästä aikaa hakuilemaan, kun Tuija Cassu-schapen ja Jonna Ilona-poron kanssa innostuivat mukaan. Otettiin Cassulle ja Ilonalle tuulitreeniä ja Teslan kanssa tein alarinteeseen, joka päätyi järveen pari L-kirjain treeniä, niin että vietiin taas eka ukko ja ällää takasin ja lähetys keskilinjalta ja sitten sama ukko jatko eteenpäin ja toi koiran mukanaan toiselta pistolta. Tämä sujui aivan uskomattoman hyvin. Treeni onnistui aika täydellisesti, koska koira joutui oikeasti käyttämään nenäänsä ja maalimiehen luoksemenokaan ei tuottanut minkäänmoista ongelmaan. Oisko tämä luova tauko tehnyt hyvää? Jokohan me keskiviikkona uskallattaisiin pelastuskoiratreeneihin kokeilemaan miten koira siellä toimisi? Ja pitäisi ehkä tuota treeniohjelmaa muuttaa. Ollaan nyt tehty tota samaa treeniä ihan loputtomiin. Tosin aika hyvin erilaisissa maastoissa.

Viikonloppuna kävi vierailemassa Sannalla ja Markolla sekä Saralla ja Selmalla. Tesla jäi mummolaan hoitoon nauttimaan Alman kiusaamisesta. Eivät nuo kaksi taas muuta tehneet, kun telmivät minkä kerkesivät...

Takasin Poriin

Ja sitten taas maanantain agitreeni =) Tällä kertaa meillä oli vähän haasteellisempi radanpätkä vastassa, mutta päästiin hinkkaamaan ohjausta kunnolla. Ja kyllä vaan jäi taas hyvä mieli. Pitää vaan muistaa, että tuo halli on sisältä paljon kylmempi kuin ilma ulkona. Pidän ensin omalle ryhmälle 1,5 h treenit ja sen jälkeen treenaan itse, joten täytyy alkaa siihen ekaan ryhmään pukeutua kunnolla ja voisi olla myös asiallista hankkia autoon lämmitin koiraa varten ennen pakkasia. Kouluttajana saan onneksi auton lämmitykseen. Vaikka ei tuo koira tunnu kylmyydestä kärsivän. Tosin nyt meillä on back on track -verkkoloimi ja hurtan talvitakki pakkasten ja lihashuollon avuksi ensitalvea ja kisakautta varten hankittuna. Tai ohan tuo talvitakki ollut jo aikaa sitten, mutta toivottavasti tosta back on trackista on lisähyötyä =) Lämmittelyitä ja jäädyttelyitä unohtamatta...

Tuli taas vähän pitkää päivitystä. Jos seuraavan kerran koetan kirjoittaa heti treenien päätteeksi niin tämä blogikin ajaisi enemmän asiaansa treenipäiväkirjana?

Vaihteeksi agipäivitystä

Agilityä ollaan treenattu nyt maanantaisin ja siinä se on aika pitkälle ollut. Keppitreenit on vähän jäänyt... kröhöm. Toisaalta ne ovat aika hyvällä mallilla. Toistapuolta pitäisi vahvistaa. Lähinnä, että koira ei hämmentyisi, kun se selkeesti kuvittelee, että mun on oltava aina sen oikealla puolella ja meinaa kääntyä takaisin. Ohjureilla ja vinoilla tätä ongelmaa ei ole, joten niillä vain ahkerasti toistoja.

Viikko sitten maanantain treenattiin hyllystä pihalle ja aika monta kertaa lennettettiin pihalle. Ja lähes joka kerta, koska koira karkasi A-esteelle. Eli nyt on sitten treenattavana haltuunottoa. Ja sitä, että koira ei karkaa muutenkaan joka kerta, jos jää seläntaakse tai muuta. Lopputulos on kuitenkin, että se on ihan sama kuinka paljon huudan ja kutsun "tänne" niin kyllä se ohjaus on se ykkönen, kun on ohjaajaherkkä koira. Nyt vaan pitää muistaa palkita koiraa siitä, kun se lukee ohjausta. Välillä hankalaa, kun tuntuu niin itsestään selvältä, että koiran pitää kääntyä sinne minne ohjaa =)

Eilisen treeneihin olin mielestäni tosi tyytyväinen. Tesla teki alusta tosi nättiä pätkää ja keppejä otettiin ohjureilla koiran vasemmalta puolelta ohjaten ja vauhtiakin oli yllättävän paljon. Treenattiin maxien joukkue-agirataa. Aika paljon treenattiin vekkejä ja niissä tosiaan sitä, että kun kääntää koiralle osittain selkänsä se ei tarkoita sitä, että saa hypätä metrin minne lystää vaan palkitaan, kun lähtee mukaan ohjaukseen. Selkeästi selitetty?

Osittaista hallintaongelmaa lukuunottamatta olen aika positiivisilla mielillä aloittamassa meidän kisauraamme tällä hetkellä. Kisatilanteessa kyllä paketti hajonnee käteen, kun oman jännityksen myötä viimeisetkin hallinnan rippeet katoaa. Tällä hetkellä myös tuntuu, että tokostakaan ei ole apua, koska Tesla tuntuu joka treenikerralla entistä malttittomammalta ja villimmältä :D Ja komentaa mua minkä kerkiää...

Meillä on kyllä nyt ihan mahtava agiryhmä ja kouluttaja, mutta vuoden alusta joutuu jälleen vaihtaa ryhmää :( Nyt nautitaan kuitenkin loppuvuosi ja valmistaudutaan tulevaan kisauraan =) Ehkä sitten taas sijoitan agilityn lumoon, jos siltä alkaa tuntua.

Maltti ois valttii

Mutta mistäs sitä saataisiin pieneet sähäkkään ja pirtsakkaan schapeen, joka on kaikenlisäksi alkanut vallan röyhkeeksi ja roikkuu hihoissaa, jos ei tuu heti herkkua tai palkkaa?

Taas on jäänyt treenipäivitykset, mutta aloitetaan agista, joka sujuu hyvin. Meidän nykynen ohjaaja on aivan mahtava, eikä ollenkaan haittaa, vaikka muut ryhmänkoirat on 2-3 kisaavia. Suurin ongelma on se pirun paikalla olo. Se jopa sujuu välillä, mutta siinäkään tuo koira ei kestä toistoja. Eli, jos se pysyykin sen pari kertaa nätisti niin sen jälkeen on jo sitä mieltä, että eiköhän tää jo riitä. Viimeksi tehtiinkin niin, kun hiottiin neljää ensimmäistä estettä, että ohjaaja piti Teslaa kiinni lähtötilanteessa. Onko tää nyt sitä, että schape ei kestä toistoja vai sitä että koira vaan kusettaa? Vai molempia?

Viime treenien jälkeen saatiin jopa kehuja tai siis Tesla sai, että on vallan osaavainen nuoreksi koiraksi, että ohjaaja sais enemmän luottaa koiraan ja ohjata ja lakata varmistelemasta. Nyt pitäs saada itteään niskasta kii ja ottaa neljä irtokeppii kainaloon ja mennä treenaa keppien sisäänmenoi joka hemmetin suunnasta. Ei ne kepit ittestään tule valmiiksi 6.1 mennessä ;)

Tokoa ollaan treenattu ahkeraan joka perjantai ja treenataan jatkossakin, kun päästiin samaan ryhmään, jossa tosin ohjaaja vaihtuu. Olen tykännyt kovasti nykyisestä, mutta uudet näkökulmat on aina tervetulleita. Ollaan saatu paljon hyviä treenivinkkejä ja saatu silleen vain vihkaan aina kotonakin treenattua. Lähinnä seuraamista pienissä määrin ja sitten hieman aina muita juttui. Ruokakupin kaa edelleen paikallamakuuta. Voin jättää teslan ja ruokakupin toiseen huoneeseen ja käydä toisessa :D

Keskiviikkona oltiin SAMKin liikuntapäivän koirakoulutuksessa kisaavien ja kisaamaanaikovien ryhmässä. Päästiin treenaamaan vieraassa paikassa ja vieraassa porukassa. Ehdittiin tekemään hirveästi tunnissa ja hyvää treeniä oli. Meidän perusasennon paikasta saatiin vähän huomautusta, mitä en olisi itse tajunnut. Eli pitää olla tarkkana, että koira ei istu liian eteen. Kiitos Susselle, kun viitsi tulla kouluttamaan =)

Eilen mulla oli sitten ADHD schape, joka komenti ja kävi hihaan kiinni ja ei malttanut pysyä sekuntia paikalla. Perusasennosta tarjosi jatkuvasti maahanmenoa, mutta yllättäen onnistuin paikallamakuun suorittamaan niin, että koira ei ehtinyt karkaamaan ja saatiin kehuja siitä, että Tesla malttoi olla nousematta, kun tulin sivulle. Treenaaminen kannattaa =) Uskomatonta välillä, miten vähillä toistoilla tuo koira oppii asioita. Ongelmanahan meillä on kaikki pitkäkestoiset jutut. Eli, jossain vaiheessa tuo koira kyllästyy olemaan aloillaan ja tarjoaa jotain muuta (yleensä maahanmenoa, jos ei jo makaa) tai alkaa komentamaan...

Treenattiin myös avon kaukoi ja Teslan asennot sai kehui. Eli hienosti ja nopeesti nousee maasta ja menee maahan hyvällä tekniikalla. Toistaiseksi palkkaan ja vahvistan vain istumista. Nyt pitäisi opettaa tuolle takapalkka. Hienot pienet pinkkikantiset rasiat on jo halpahallista ostettu =)

Loppuun treenattiin myös kiertämistä ja Tesla ei oikein tajunnut, että mitä tässä tehtiin vaan tuoli piti ensin tarkistaa, että olisiko joku unohtanut siihen jotain herkkui. Pitäisi alkaa puunkiertoi ottaa useammin siellä täällä niin saisi "kierrä" käskyn varmaksi ja voisi ottaa reiluummin etäisyyttä ja sitten joskus alkaa niitä luoksetulon stoppei treenaamaan.

Tällä hetkellä kyllä vaikuttaa vakaasti siltä, että meiän alokasluokan korkkaus siirtyy ensivuoteen. Koira kaipaa vielä aikuisuutta ja meidän yhteistyö paaaljon hiomista. Tavoitteet on luotu siirrettäviksi :)

Olen välillä ollut myös huolissani, että osaako Tesla oikeasti "maahan" ja "odota" käskyjen eron, kun välillä se ymmärtää ne täydellisesti ja välillä taas tarjoaa mitä sattuu. Uusimmasta schapelehdestä luin itse kirjoittamasta leirijutusta aika paikkansa pitävän pätkän schapesta tokokoirana "Schapendoes ei yleensä kestä liikaa toistoja ja kyllästyy herkästi. Tämä ilmenee siten, että osatut liikkeet katoaa ja koira tarjoaa väärää liikettä". Ja juuri tuotahan tuo tekee. Ja sitten siitä välillä oikein näkee, että se ei oikeasti kuuntele vaan yrittää itse päteä ja esittää loistavaa maahanlakoomista, kun sanon "sivu"... Ei oo aina helppoa tokoilu schapen kanssa, mutta sitäkin hauskempaa, kun ottaa oikean asenteen!

Tämmöistä sekavaa koulutuspohdintaa tällä kertaa ;)

ps. tämänpäivän treeniohjelma: Perusasennon vahvistamista naksuttelemalla ja takapalkan sisäänajoa jotenkin en vielä tiedä miten, olohuoneessa.

Kiertoon meni

Tänään talkoilin eli videokuvasin WeCAn ykkösstartit meidän seurankisoissa ja siinä samassa otin ensimmäisen askeleen kohti agikisauraa eli ostin kilpailukirjan ja hommasin siihen ensimmäisen nimmarin tuomarilta. Henri Luomala oli oikein mukava tuomari ja radatkin näyttivät todella houkuttelevilta kentänlaidalta katsottuina. Sain Teslan heti aamusta mitattavaksi ja kyllä sitä siinä vänkslättiin ainakin viisi eri tulosta sai tuomari, mutta laittoi onneksi rastin lopulta mediruutuun, mutta ei kuitannut vielä varmennetuksi. Tämä siis tarkoittaa, että tammikuussa WeCAn loppiaiskisoissa (jos vain koira on terve, eikä ole juoksuja yms estettä) startataan kolmet ykköskisat mediluokassa ja toivotaan, että silloinen tuomari saa yhtä positiivisia mittaustuloksia =)

Tekemisen meininkiä ilman kontaktia

Alunperin piti jättää maanantain agitreenit väliin, kun olin varautunut rankkaan agilityviikonloppuun, mutta eipä sitten tarvinnutkaan jättää :) Tämän viikon treeniratana oli kuin tilauksesta Mujusen SM10 hyppäri. Otettiin sitten alkuun vauhdikkaasti nollatreeninä rata niin, että hylystä pihalle, mutta virheistä sai jatkaa loppuun. Tekemisen meininki antoi meille alkuun taas hyvän agilitymoodin päälle, kun saatiin vielä tsempattua rata loppuun asti. Mitä nyt kepeillä huijattiin, mutta se sallittakooon, kun kaikki muut koirakot meidän ryhmässä kisaa 2-3-luokassa ;) Tesla oli intoa täynnä ja mistään nuuskuttuttelusta ja muusta sijaistoiminnoista ei ollut tietoakaan ja esteen imivät koiraa ihan niinkuin kuuluukin. No joo ne on ne tutut esteen mitkä imee, mutta ei sen niin väliä tässä vaiheessa.

Seuraavalla kierroksella lisättiin alkusuoraa rikkomaan keinu ja A-este ja keskityttiin ohjauskuvioihin ja edettiin pätkissä. Teslan takaaleikkaukset sujuivat mielestäni hyvin, joten kai tuosta viikonlopun koulutuksesta hyötyä oli =) Kontaktit alkaa olla meillä aika mallillaan, joten nyt sitten keppitreeniä ahkeraan. Ja palloa/lelua käytän kyllä edelleen palkkana, koska mun mielestä se toimii. Suunnitelmissa on aloittaa kisaaminen Wecan tammikuunkisoissa, joten siihen mennessä ne pitäisi olla hiottuina kuntoon. Eiköhän tuo kolmessa kuukaudessa onnistune. Siinä on meidän agilitytavoitteet. Toivotaan nyt kaikki sormet ja varpaat ristissä, että ei tule lisäksi rimojen korotteluja. Möllikisoja pitäisi päästä kokeilemaan muualle kuin omaan halliin...

Tokotokotoko junnailee taas vähän paikoillaan. Välillä tuntuu, että seuraaminen edistyy, mutta mun ainoa ajatus on, että meidän suhde on perseellään ja kunnes se saadaan korjattua niin ei me edetäkään toivottuun suuntaan. Koira tekee töitä makupalalle, ei mulle. Koira tekee töitä silloin, kun sitä huvittaa, ei silloin, kun potentiaalinen leikkikaveri tulee vastaan. Tuntuu, että tällä viikolla koira on karannut joka kerta ruokakupillekin, mitä se ei ole aikaisemmin tehnyt. No tänään on taas tokotreeniä niin katsotaan. Vielä ei ole tokotreenin jälkeen ollut kertaakaan epätoivonen olo, lähinnä niiden ulkopuolella ja omanpään sisällä. Kontaktikoirilla ois kuin meitä varten räätälöity kontaktikurssi, mutta pitää tehdä tässä tiukkoja budjettilaskelmia...

Arjessa Tesla on ollut jotenkin erityisen ihana tässä lähiaikoina. Yksin ollaan kiltisti, naapureille ei enää rähjätä turhanpäiten, pihassa uskaltaa pitää vapaana ja tulee luokse, vaikka olisi naapuri viemässä roskia. Kotona ei kerjätä ruokaa, mutta silti ollaan poikkeuksellisen hellyyden kipeitä. Leluilla on kiva leikkiä, mutta leikki loppuu, kun emäntä kyllästyy.

Palkkioksi otinkin Teslan pitkästä aikaa tallille eilen mukaan ja laskin jopa vapaaksi leikkimään Pupsi-koiran kanssa. Paskansyönti kiinnosti vähän liikaa, mutta hyvin sai Pupsi houkuteltua Teslan ulos kirmaamaan. Haettiin jopa yhdessä hevonen tarhasta. Hieman saa olla varuillaan, kun Tesla ei oikeesti tunnu tajuavan varoa yhtään hevosia. Epäilivät ihmiset tosin, että turkkinsa puolesta ei ole ihanteellinen tallikoira, mutta siihen tokaisin, että kyllä se ihan työkoiraksi on tarkoitettu.

Kakkakikkareet käytiin karistamassa harmaalinnan koirapuistossa, jossa treffattiin nyt toista kertaa Heisku-spanielia. Heiskulla taisi olla juoksut tekeillään, mutta muuten nuo kirmailivat ihan mukavasti. Tesla ei jälleen osoittanut missään vaiheessa väsymyksen merkkejä vaan jaksoi juoksuttaa 4kk pentua, joka ei kooltaan ollut pentua nähnytkään, vielä hyvän aikaa, kun saatiin seuraksemme pari muutakin koiraa.

Kyllä tää syksy tästä =)

Tämmönenhän tän kuuluis olla:



kuva Piia Pohja

Huippufiiliksistä pohjamutiin

Ei ole koirankasvatus ja koulutus helppoa ja välillä mennään ylämäkeä ja sitten taas pudotaan takaisin sinne kuopanpohjalla. Ja se turhauttaa. Toisaalta se myös opettaa, kunhan siitä turhautumisesta ensin pääsee yli ja kääntää asiat positiivisiksi.

Meille on siis tapahtunut viime aikoina paljon. On ollut schapetokomestikset, paimenleiri, TVA:n kymppiluokka alkanut, agilumot katkolla, kotiuduttu uuteen agiryhmään ja nyt viimeisimpänä schapejen agikoulutus Jänesniemen opissa Hittiareenalla.


Tokoilusta

Minun tokokärpäspuremani on ailahtelevainen, mutta jatkuvasti se kasvaa ja fiilikset on hyvät. Eihän me ihan huipputahtia edetä, mutta hiljalleen hyvää tulee. Välillä tuntuu, että junnataan paikoillaan, mutta sitten onkin jokin homma edennyt. Tokossa ei olla myöskään vielä pudottu kuilun pohjalle, jossa tuntuu, että kaikki pohjatyö olisi hukkunut. On ollut yllättävän helppoa korjata takapakkitilanteet sille entiselle tasolle. Loppujen lopuksi se meidän suurin ongelma lienee suhde. Eli kun se loksahtaa kuntoon niin eiköhän kaikki opetettellut temputkin suju leikiten ja päästään treenaamaan palkattomuutta ja haaveilemaan ALO1 tuloksesta =)

Schapemestiksissä olimme turisteina ja jännityksellä seurasin elämäni ekoi tokokisoi jopa yleisön puolella. Eikä se niin kamalaa ollut! Ja jälkeenpäin päästiin maistelemaan kisafiiliksiä episten merkeissä ja Tesla onnistui nappaamaan eniten pisteitä, vaikka tehtiin ihan tyhmiä virheitä yllinkyllin. Pisteitä siis 111 ja leikkimielisen kisan "voitto". Suurin ongelma meillä on seuraaminen. Se ei ole tarpeeksi intensiivistä.

TVA:n kympillä on huippua ja hyviä treenivihjeitä ollaan saatu. Tärkeintä on nyt muistaa harjoitella sitä, että koira pysyy paikoillaan jäävissä ja paikalla olossa vielä siinä vaiheessa, kun palaan koiran vierelle. Harjoitellaan nyt siis nimenomaan tätä osaa. Eli koira osaa maata ja seistä sivulla sekä paikoillaan, vaikka liikuskelen siinä vieressä.

Seuraamista otettaan jossain määrin joka kerta, joten sitä tulee treenattua ja tuntuu että Tesla on alkanut tarjoamaan oikeaa paikkaa yhä enemmissä määrin. Käytännössä treenaillaan seuraamista aina, kun mulla on namei ulottuvilla. Eli joskus pieni pätkä kesken puistokävelyt tai vaikka lenkillä lähdön yhteydessä. Joskus kun tullaan treeneistä kotiin ja Tesla on vapaana pihassa niin vahvistan aina, kun tarjoaa oikeaa paikkaa ja seuraa muutamankin askeleen. Käännöksissä pitää muistaa palkata heti käännöksen jälkeen niin vältellään väljyyttä =)

Perjantain positiiviset yllärit: Ruutu ja avon kaukot! Siis oikein yllätyin millä innolla Tesla lähti ruutuun pelkän alusta avulla ja sitten taas koskaan ei olla treenattu istu-maahan-istu-maahan... Tesla todisti osaavansa sittenkin istua. OHO.

Totaalinen hurahdus lampaisiin

...ja niiden paimentamiseen lähti liikkeelle Kuttukuun leirillä. Kertakaikkiaan loistava leiri ja upea kouluttaja. Mikään ei ole niin mahtavaa kuin nähdä paimenkoira työssä, johon se on tarkoitettu. Ja monirotuisuus paimennuksessa kunniaan! Paimenkoira on paimenkoira rotuun katsomatta.

Tesla lähti toimimaan alusta alkaen yllättävän hyvin. Se tuntui jotenkin heti hoksaavan jutun juonen. Kai se siis syttyi aikalailla hetimmiten. Hommaan jäi valtava kipinä ja nyt vasta päästiin alkuun. Kuvat kertonevat enemmän kuin sanat, joten lupaan niitä tähän kopioida täältä kun kerkeän bandido.kuvat.fi =)

Voihan agility!

Ja sitten se romahdus. Itku ja hampaiden kiristys. Se meidän päälajimme, mitä Tesla rakastaa ja on olevinaan niin taitava. Ei se olekaan niin taitava. Ja ohjaaja on ihan tyhmä.

Lyhyesti:

Johdonmukaisuus uupuu > sijaistoiminnot kuten nuuskuttelu > ohjaaja hermostuu > koira ottaa tilaisuudesta vaarin ja näyttää keskaria!

Kovin odotuksin lähdettiin lauantaina kohti Turkua oppimaan uutta. Radat olivat mielenkiintoisia ja mutkia täynnä, mutta eihän me päästy sitten lopulta alkua pidemälle. Koira ei todellakaan ollut valmis tähän. Vieras halli ja jännittynyt ohjaaja sekä herkkä koira niin katastrofi siitä syntyi lopulta ja ohjaaja hermostui, mitä ei ikinä saisi tapahtua. Mutta kun on suuret luulot niin sitten tullaankin alas ja lujaa. Ei se riitä, että omassa hallissa toimii, kun pitää toimia muuallakin. No ei me mitään huippuosaamista kuviteltukaan näyttävämme, mutta kuvittelin silti, että koira olisi edes tehnyt jotain muuta kuin nuuskuttanut menemään. Lauantai oli kamala päivä. Kertakaikkisen hirveä.

Sunnuntaille sitten lähdettiin sillä periaatteella, että ainakaan ei voi mennä enää eilistä huonommin, joten ei meillä ollut enää oikein mitään mokattavaa. Kaikkien aikojen surkein agiesitys oli takana. Mieli oli kuitenkin kertakaikkisen surkea koko aamun täysin omaan koiraan liittymättömistä seikoista johtuen, jotka nyt olen päättänyt jättää taakse. Katkeruus on perseestä, joten pois se minusta. Loukkaantunut olen edelleen, mutta kai se siitä. Mulla on tästä eteenpäin yksi ihana koira, johon keskityn täysillä. Muut meidän perheen koirat saa mun puolesta tehdä ihan mitä huvittaa kenen kanssa huvittaa =) Keskityn omaani <3

Olen aika ylpeä, miten onnistuin tsemppaamaan itseäni sunnuntaina. Tesla oli oma itsensä ja mulla pysyi hermot kasassa. Tosin meidän treeni oli paikalla pysymistä ja takaakiertoa, mutta pienistä onnistumisistä kasvaa suuria kokonaisuuksia. Tesla ei todellakaan ollut valmis vielä tähän koulutukseen, mutta tulipahan nyt sitten todettua, että ollaan oikeasti vielä ihan perseestä :D Sen verran lupaan, että tämä oli nyt viimeinen ulkopuolisen kouluttajan koulutus kotikaupungin ulkopuolella, jonne mennään ennenkuin tietyt perusasiat on kunnossa. Eli katsellaan sitten vuosien päästä ;) Arvokasta oppiahan me saatiin, mutta samat asiat on käyty samalla lailla puolivuotta sitten ja tiedostan kyllä meidän paikallapysymisongelman ja koen kykeneväni ajan kanssa ratkaisemaan sen itse. Koulutusviikonlopun suurin tunnetila oli turhautuneisuus, mutta aina ei voi onnistua ja tästä meillä on suuntana vain ylämäkeä, koska nyt käytiin mielestäni aika pohjalla. En koe kovin järkeväksi viedä enää muilta paikkoja koulutuksista, joista en voi ottaa niin paljon hyötyä irti, koska koirani on aivan liian kesken. Ainakaan kaksipäiväisenä.

Rataantutustumiset oli tämän viikonlopun antoisinta oppia. Niitä asioita, kun sulattelee niin eiköhän sinne selkäytimeen taas jotain ole jäänyt. Ja pääsen turhautumisesta itseäni kohtaan ylitse. Eriohjaustaktiikoita on aina hyvä käydä läpi ja opetella sitä arvokasta radanlukutaitoa. Minä vain olen sen verran epäurheilija ja halukas kokeilemaan noita juttuja myös oman koiran kanssa, että turhauttaahan se hieman, kun koira ei toimi sitten yhtään niinkuin kuvitteli.

Sen verran valaistuin, että unohdan ne kisahaaveet tämän vuoden puolella. Keskityn siihen johdonmukaiseen koiran kouluttamiseen, mutta jostain tarvitsisi vaan sitä johdonmukaisuutta hemmetisti lisää. Ja Tesla on myös herkkä, mutta osaa kyllä käyttää tilaisuudet hyväkseen ja kettuilla heti, kun oma ote herpaantuu.

Oli kiva agipäivä ja tosi mukavaa, kun näitä järjestetään ja saadaan paikalla huippu hyviä kouluttajia! Harmittaa, kun omat fiilikset ei olleet mitkään parhaat, mutta meillä on aikaa kokea niitä onnistumisia, vaikka välillä tuntuukin toivottamalta koko touhu. Tesla on silti ihana, kun mä vaan joskus oppisin sisäistämään kaiken mitä mulle sanotaan myös käytännössä...

ps. Ja pidätän itselläni oikeuden olla silloin tällöin turhautunut! Aina ei vaan jaksa hymyillä.

Kontaktipainajaisia

Tesla on edistynyt agilityssä valtavasti kesän aikana, kun ollaan treenattu agilityn lumoissa Teron opeissa. Ollaan saatu sitä kaipaamaani draivia touhuun. Kepitkin se on melkein oppinut kuin itsestään, mutta ne vaatii vielä paljon hieno säätöä. Niihin on kuitenkin olemassa tekniikka ja itsenäisyys. Nyt pitäis alkaa treenaamaan sisäänmenoja paremmin erikulmista ja saada homma pysymään koossa alusta loppuun asti ilman, että itse sen hajotan, kun pidätän koko pujottelun henkeäni ja sitten ennen viimeistä väliä huokaisen syvään :D Niin ja muistaa ottaa sitä toistakin puolta!!! Koiralle, kun ei vielä ole merkitystä, mutta itselle on.

Reilu viikko sitten perjantaina meillä oli viimeiset kesäryhmäntreenit. Perjantai illan treenit ovat sujuneet iloisesti pienellä porukalla kelloa katsomatta aikaa jääden sopivasti juoruilulle agilityn ohessa. Heräsin Teslan katastrofaalisiin ylösmenokontakteihin ja ohjaajamme Reija ehdotti muurin palikkaa ylösmenolle. Ensin sitä koetettiin kiertää, mutta lopulta se vaan teki tehtävänsä ja rikkoi askelrytmin ylösmenossa. Ei pidä nuolaista ennenkuin tipahtaa. Tiistaina laitettiin muurin palikka ylösmenolle ja hollantilainen lensi. Se lensi, vaikka palikka oli parikymmentä senttiä kontaktipinnan yläpuolella. Kouluttaja ihmettelisi, että ei olisi uskonut koiralta löytyvän moista ponnistusvoimaa. Ilmeisesti Tesla täällä yksin olleessa treenailee sängyltä lattialle ja sohvalle loikkien edes taas aikansa kuluksi? Nyt olen sitten ihan pihalla. Joudunko opettamaan koiralle pysäytyksen myös ylösmenolle? En ole koskaan joutunut pohtimaan ylösmenokontaktia, en edes Salli-briardin kanssa, joka oli sentään selkeä maxikoira.

No keinu sentään tuntuu sujuvan paremmin ja paremmin, eikä pelkäämääni takapakkia ole vielä tullut. Toistoilla siis vaan varmuutta. Ja kepithän vaatii myös vaan noita toistoja toistojen perään...

Maanantaina alkoi syys- ja talvikausi WeCAlla ja tällä kertaa vähän järkeilin aikatauluja ja päätin kokeilla ensin kouluttaa itse ja sitten treenata. Tesla ainakin ihastui heti uuteen koulutusohjaajaan ja kävi monta kertaa tervehtimässä häntä heiluen. On se vain kumma miten se päättää joistain ihmisistä pitää ja toisia ei hyväksy millään. Nyt sitten innolla treenataan koiraa kisakuntoon =)

Erkkaria ja vähän muuta

Schapendoesien erikoisnäyttely järjestettiin jälleen Heinolassa ja mukaan oli ilmoittautunut 58 koiraa. Itse en ollut paikalla vaan sysäsin Teslan esittämisen Tuulan harteille ja vietin kesälomaa Helsingissä. Teslan emä Nada oli myös kehässä valioissa ja Alma-serkku avoimissa. Siinä kävikin niin, että kaikki saivat erinomaisen arvostelun ja sijoittuivat vielä kilpailuluokassaan neljän parhaan joukkoon, joten kaikki olivat paras narttu kehässä ja lisähandlereille tuli tarvetta. Teslan luokassa oli kymmenen koiraa eikä se olisi voinut paljon paremmin mennä, kun sijoittui toiseksi =) Ja arvostelu oli myös mukava:

18 months, Exc. type, feminine, strong bone, good head, good bite & eyes & ear. good angulation & feed & tail. exc. coat structure. Moves very well, good tail-action, good character. NUO/ERI NUK/2 Roel van Veer-Keur, Hollanti

Nada oli vielä PN3 ja Sannan ja Markon Sara repäisi oikeen kunnolla ottamalla haltuunsa koko näyttelyn kauneimman schapendoeksen tittelin eikä Selma-siskokaan jäänyt junnuluokassa ilman eriä. Eli ihan hyvä näyttelypäivä. Seuraava näyttely on meidän osalta avoin, mutta koetan tässä muistaa katsella, jos jonnekin siedettävän matkan päähän muistaisi ilmoitella.

Tajusin tuota näyttelyarvostelua kirjoittaessani, että Teslallahan on jo agilityikääkin tarpeeksi eli kun keinu ja kepit on kunnossa niin omistanen koiramaiset viikonloput agilitylle ;) Tietty ensin tuo pitää saada mediksi. Maxiksi, jos mitataan, niin joutunen siirtämään kisauran aloituksen ensivuoteen, koska kylmiltään ei aleta 65 senttisiä esteitä hyppimään vaan korotellaan rauhassa ja treenataan hyppytekniikkaa :/ Pelottaa oikein.

Tokon suhteen ollaan skarpattu, vaikka ei nyt vielä schapemestiksiin valmiita ollakaan. Harmillista, mutta ei pidä ottaa liikaa paineita. Hiljaa hyvää tulee. Suurin ongelmamme on seuraaminen. Ja sitähän on melkein joka kohdassa. Se vaatii töitä, töitä ja vielä kerran töitä. Toistoja ja käännöksiä ja pieniä pätkiä. Kai se joskus valmiiksi tulee =)

Ollaan nyt oltu jäävien liikkeiden osalta lakossa, kun en ovat sujuneet ja keskitytään seuraamiseen ja näin myös toivottavasti jäävien ennakoiminen unohtuu. Paikallamakuuta pitäisi oikeasti alkaa kellottamaan, koska se kaksi minuuttia voi olla hemmetin pitkä aika meille. Seuraamisen lisäksi ollaan otettu vähän ruutua ja vähän enemmän kapulanpito treeniä ja jopa pientä tunnarin piilotusta, jotta ei mee homma liian tylsäksi. Ne on sujuneet vähään treenimäärään nähden hyvin. Kiertämistä pitäisi alkaa myös treenaamaan. se ja ruutu ovat vaan tilaa vaativia liikkeitä ja ongelmana on se, että koira ei ole häiriönalaisessa paikassa sata varma, joten pitää mennä vähän pidemmällä treenaamaan. Ja se vaan sitten vaatisi sitä aikaansaamista. Odotan innolla, että päästään ohjattuihin tokotreeneihin. Ne alkaisi jo tänä perjantaina, mutta tietysti joudun olemaan illassa viimeisen vuoroni :/ Mistäs sais koiralle varaohjaajan :D

Tokoilu on huippu hauskaa

Erittäin antoisa schapendoesleiri on taas takana ja ei ollut lainkaan huono juttu, että ulkopuolista koulutusta oli tarjolla vain tokon saralla. Sai ottaa kaiken mahdollisen irti, kun istui tiiviisti sen kuusi tuntia kentän laidalla molempina päivänä ja puolet ajasta osallistui itsekin koulutuksiin. Leirillä oli viime kesästä tuttu Lentsu meitä kouluttamassa ja en muista, koska viimeksi olisin näin paljon naurenut treeneissä. Läppäkannet oli käytössä ja kädet meni myyntiin =)

Perjantain haut

Perjantaina porukka jakautui hakuilemaan ja jäljestämään. Päädyin sitten kuitenkin hakuilemaan ja se oli ihan hyvä päätös. Laitoin Teslalle metsän reunalla perintö-PK-liivit päälle, kun odoteltiin vielä Cassua pois metsästä. Teslan nenä nousi jo siinä vaiheessa ottamaan ilmasta vainua ja hirveä hinku oli koiralla kohti metsää. Ensin taas vietiin maalimiespiiloon ja palattiin keskilinjalle, josta lähetys ja sitten sama ukko (tässä tapauksessa kylläkin akka) jatkoi matkaa ja koira taas keskilinjalta maalimiehelle ja maalimies toi koira takaisin. Tämä sujui hyvin.

Sitten otettiin pari lyhyttä lähetystä eri ukoilla ja kissanruualla. Tarkoituksena vaan tehdä maalimiehistä maailmanparhaita. Tämä ei enää sujunut loistavasti, kun toinen puoli oli huomattavasti vaikeampi jokaiselle koiralle. No saatiin harjoitus kunnialla loppuun ja hakuilu on edelleen kivaa ja koiran itsevarmuus kasvakoon =)

Majoituttiin Sanna, Markon, Saran ja Selman kanssa samaan huoneeseen ja öisiltä vahti haukuilta ei Teslan osalta vältytty. Aamulla aloitti norsulauman keskinäisen paininsa siinä kuuden maissa kunnes kaappasin jommankumman väkisin kainaloon... Juu siis minähän nukuin lattialla, jotta tämä onnistui ;) Hauhovissa oli ehdoton koirakielto vuoteisiin :D

Lauantain tokot

Lauantaina saatiin rauhassa syödä aamiaista ja 11.00 oli Lentsun tokoluennon paikka. Paljon tuli hyviä treenivinkkejä, hyödyllistä tietoa ja sitten vielä erityisesti schapeista tokokoirana tyyppivirheineen. Näitä ei voi palauttaa valmistajalle, vaikka lähes koko erää vaivaa samat jutut.

Ensimmäinen ryhmä oli kisaavien koirien ja siinä oli mukana Teslan Nada-mamma myös. Toisena oli sitten Teslan ryhmä. Helle hiosti ja ampparit ahdisteli, mutta muuten oli ihan huippu kaksi tuntinen. Otettiin ainakin kaikkia eri maahanmenoja ja seuraamista. Meillä alkaa nyt tosissaan se vasemman käden häivytys ja namilla imuuttamisesta on totaalisesti päästävä eroon ja saata koira ymmärtämään seuraaminen.

Ennen viimeistä ryhmää oli ruokailu ja sekään ei jäänyt seuraamatta. Hyviä treenivinkkejä sai paljon myös seuraamalla muita ja kaikki ryhmät teki vähän erijuttuja =)

Illanohjelmaa

Tokojen jälkeen testattiin vielä koirien jaksamista mölliagien merkeissä. Hessu oli ratamestari, Kati otti aikaa ja minulle sitten lankesi tuomari/sihteerin pesti, jota toteutin aika päätösvaltaisesti soveltaen ja kuulemma yleisöstä kuului paljon mylvintää, kun käsi jäi nousematta. Minä vedin radan alkuun Teslalla ja aikaisemmin olin Tiltulla päässyt treenaamaan, mutta Tiltu lähti ikävä kyllä kotiin ennen kisailua, joten tuomarin pesti sopi vallan mainiosti.

Illalla oli arpajaset. Kerrassaan loistavat arpajaiset, kun jokainen arpa voitti =)

Sunnuntain tokoilut

Sunnuntain kuudesta tokotunnista tokoilin lopulta neljä, kun Tuula oli sen verran kipeä, että ei päässyt paikalle ja otin Alman tokopaikan Nadalle, kun kisaavista oli yksi alkuperäinen koira poissa. Tesla oli kuitenkin aamun ekassa ryhmässä, jossa ohjelmassa oli ainakin noutoa, ruutua sekä häiriötä. Keskimmäisessä oltiin taas kuunteluoppilaina ja viimeisessä Nadan kanssa treenattiin tunnaria, metallinoutoa, ruutua ja kaukkareita. Kaukkariasentoja otettiin muuten Teslankin ryhmässä! Nyt olisi työn alla keksiä kaukoihin käskyt...

Tokoilu into kasvoi taas leirillä valtavasti ja sain paljon ajateltavaa ja treenattavaa Teslan kanssa. Tokoilusta jäi tosi positiivinen mieli. Nyt vaan koettaa sitten muistaa kaiken opitun ja toteuttaa sitä myös käytännössä. Irtoaviin liikkeisiin pitää alkaa tosiaan kiinnittää huomiota, että niiden kanssa ei sitten olla jonain päivänä kärsimässä, kun koira vaan tykkäisi työskennellä lähellä. Alokasluokka ei ehkä olekaan niin kaukana =) Ja ohjaajastahan se on kiinni. Teslakin kanssa saatiin kuulla "kyllä sulla on hyvä koira, kun se korjaa sun virheet".

Oli kyllä taas huippuleiri, koirineen, ruokineen, muonavastaavineen, leiriläisineen, järjestäjineen ja kouluttajineen!

Leirin sulattelua

Maanantaina jatkui heti PPKK:n koulutukset ja päästiin heti sulattelemaan uutta opittua. Meidän oli jostain syystä laitettu ryhmään, jossa käytiin evl/voi liikkeitä, joten aika nopeasti saatiin lähetys takaisin keväiseen ryhmäämme =) Onneksi, kun taidettiin jo alkuun olla hieman eri aaltopituuksilla, miten tokoa kannattaa kouluttaa...

Heti alkupalaverin jälkeen otettiin meidän iloksi meidän suurin ongelma pöydälle eli seuraaminen. Kerroin ohjaajalle, että meillä on vasemman käden käyttökielto voimassa. Siinä ei sitten seuraaminen sujunut mitenkään päin, mutta otettiin sitten itseämme niskasta kiinni ja naksu käteen, kun muut otti liikkeestä maahanmenoa ja saatiin homma sujumaan. Tämän viikon ajan meillä on jäävät ja maahanmeno pannassa ja treenataan vaan 3-5 askelta sekä käännöksiä seuraamisessa. Niitä VOI/EVL liikkeitä saadaan kyllä treenata, että ei mene ihan tylsäksi. Vauhdikasta ruutua ja kapulan pitoa ajattelin ottaa aina sopivan tilaisuuden tullen, koska uskon vakaasti, että kyllä se vaan kannattaa, vaikka alokas ei vielä olekaan kunnossa.

Treenasin odotellessa meidän vuoroa myös sitä kapulan pitoa tunnarikapulalla ja sehän sujui kertakaikkiaan loistavasti. Ilmeisesti Tesla oli sulatellut asiaa yön yli ja nosti kapulan kauniisti suuhunsa eikä saanut aikaiseksi juuri uusia hampaan jälkiä! Nyt sitten jatketaan ja pikkuhiljaa lisätään kestoa ja jossain vaiheessa yhdistetään istumiseen ja sitten vielä siirretään se paikka eteen. Näillä näkymin haetaanse yksi ykköstulos alokkaasta ja sitten ehkä se TK2 olisi ihan kiva, joten turha sitä pelkkää seuraamista on treenata. Jääväthän meillä on kunnossa aikapitkälle ja hyppy nyt on mitä on. Paikallaoloa voisi alkaa kellottaa, että tietäisi miltä se kaksiminuuttia tuntuu. Huonoin ominaisuuteni koirankoulutuksessa on epäjärjestelmällisyys =)

Sitten otettiin myös luoksetuloa. Naapurin lapinkoira aiheutti hieman häiriötä, kun haukkui, mutta treeniä sekin oli. Ainut, että se säikäytti Teslan luoksetulossa niin, että matkaan tuli pieni mutka ja sitten, kun uusittiin niin tyhmä jätin Teslan liian lähellä ja sille tuli hätä ja karkasi, mutta saatiin lopulta onnistunut luoksetulo. Eteentulo paikkaa pitää vaan vahvistaa ja perusasento yhdistetään liikkeeseen varmaan vain kisatilanteessa.

Tänään koetan sitten vaihtaa jo agilitymoodin päälle, kun on taas agilityn lumoa treenit vuorossa =) ...mutta sitä ennen vähän sitä seuraamista siellä asvalttipihalla kun on helppo heitellä namei...

Pentututtavuuksia ja tokoilua

Schapendoes on onnellinen, kun pääsee leikkimään lajitoveriensa kanssa. Niin se vain on. Tesla ei pidä koirista, jotka haukkuvat tai käyttäytyvät muuten vain ei niin paimenkoiramaisesti. Nähtiin 4,5 kk Luna ensimmäistä kertaa niin johan oli Tesla myyty ja päästessään leikkimään vapaana oli touhu kaunista katseltavaa ja Tesla leikitti pentua hienosti. Uskaultauduttiin tyhjään koirapuistoon, jonne tuli sitten heelerin pentu, joka omaan paimentyyliinsä ahisteli lähinnä Lunaa. Tesla ihan kuin "omaa" pentuaan puolustaen jatkuvasti kiilasi heelerin pois Lunan kimpusta =)

Viime viikonloppuna Lunan Ressu-veli oli meillä hoidossa. En yhtään tiennyt, miten Tesla suhtautuu, mutta heti ensinäkemältä Tesla hyväksyi pojan täysin eikä komentanut toista koko viikonlopun aikana, vaikka toinen röyhkeästi varasti luun Teslan suusta muutamaan otteeseen. Tesla vain katseli hölmistyneenä. Koko viikonlopun nuo kaksi jaksoivat painia ja Tesla oli silminnähden onnellinen.

Lauantaina mentiin koko Porin schapendoes-lauma (tai no ne joiden olemassa olosta olen tietoinen) kirjutiin peuhaamaan. Tesla juoksi pennut perässään ja illalla oli hetken aikaa kaksi väsynyttä schapendoesta kiertokadulla. Sanoinkin Ressun omistajalle hänen pentuaan sunnuntaina hakiessaan, että on varmaan väsynyt koira muutaman päivän ;)

TVA:n tasokoe

Kesätauon jälkeen päästään taas pian ohjattuihin tokoryhmiin. Helle on rajoittanut treenaamista laiskuuden ohessa, joten ollaan paljon tavoitteistamme jäljessä ja tuskin vielä schapemestiksissä uskalletaan virallisesti startata, mutta päätin kuitenkin mennä kokeilemaan, että olisiko luokanvaihto tokokoulutuksissa ajankohtainen, periaatteella eihän siitä kokeilusta mitään haittaakaan ole.

Meitä oli vain neljä koirakkoa ja ensin otettiin alokkaan paikalla makuu lyhennettynä. Hyvin sujui kunnes naapurissa alkoi kaksi koira haukkua. Tesla hieman vilkuili, mutta ei liikkunut. Sitten naapurin lapinkoira nousi ylös ja minä en tyhmänä mennyt palkkaamaan. Kenties ahnehdin tai menin "jännittävässä" tilaisuudessa lukkoon, joten sitä Tesla ei enää kestänyt vaan nousi ylös. Palasin korjaamaan ja loppuajan oli sitten maassa.

Tesla oli ensimmäisenä vuorossa ja tehtiin tosiaan alokasluokka suurinpiirtein läpi. Meidän seuraaminen oli ihan luokatonta. Hihnassa seuraamista Tesla ei ymmärtänyt lainkaan vaan keskittyi nuuskuttamiseen. Muutenkin oli hieman draivi poissa. Seuraaminen onkin se meidän tämän hetken suurin ongelma. Tosin huomattavaa parannusta siinä on tullut, kun olen sitä nyt vasta alkanut kunnolla treenaamaan. Palkanheitto eteen on auttanut sekä oikean paikan vahvistaminen naksulla. Näin ollaan päästy etenemään muutamia askeli ilman namilla imuuttamista. Käännökset tosin ovat aika hukassa, mutta niin on kyllä ohjaajan askeleetkin... Tarvitsisin kipeästi kuivaharjoittelua ilman koiraa, että en suotta pilaa käännöksiä omat jalat solmussa.

Olen ollut koko viime viikon huolissani, kun Teslan bravuuri maahanmeno on ollut jossain hukkateillä ja se on tarjonnut pysähtymistä sen tilalle. Sitä sitten koko viime viikko epätoivoisesti vahvistettu. Aikaisemmin ongelma oli päinvastainen. Eli "odota" käskykin aiheutta maahanmenon. Uskomatonta kyllä kokeessa Tesla suoritti molemmat liikkeet yhdellä käskyllä täysin oikein ja sai tuomaristolta kehuja hyvistä jäävistä liikkeistä. Nämä liikkeet ovat periaatteessa hienosäätöä vailla valmiit siis.

Sitten oli vielä hyppy, joka nyt meni vähän sinnepäin. Tosin hyppy meillä on niin kesken kuin vain olla voi ja sitten minulla on joku pinttymä, että ei sen väliä, kun menee joten kuten alokkaan hyppy, koska heti kun on se ALO1 plakkarissa aletaan treenaamaan avointa varten. Hyppyä tosin ei edes olla otettu kuin treeneissä, joten sen harjoitteleminen on jäänyt niiden varaan.

Oliko siinä sitten koko alokasluokka tiivistettynä? Taisi olla ;) Seuraavaksi sitten "ankara" tuomaristo pohti meidän suoritusta. Heti alkuun ilmeni, että ei me päästä kertaamaan yläkoulua, kun tuomarista lähinnä pohdiskeli miksei vielä lukioon. No eihän me minnekään lukioon vielä ajateltukaan, joten nyt sitten seuraava kurssi käydään kymppiluokkaa ja hiotaan alokasluokka kisakuntoon ja sitten on vielä mahdollisuus siirtyä lukioon, jossa käydään avo/alo luokanliikkeitä läpi, tämän vuoden puolella. Potentiaalia koirassa kuulemma on =) mistäs sitä saataisiin ohjaajaan?

EDIT. Ja illalla sitten kävin treenaamassa hieman seuraamista positiivisin tuloksin pienessä vesisateessa, joka piristi molempia niin otettiin myös pari luoksetuloa niin johan tuo alokasluokka eilisen perusteella suppealta vaikutti, kun se jäi pois =) Luoksetulossa sitä draivia juuri puuttui. Matka oli lyhyt, mutta normaalisti Tesla kyllä laukkaa eikä ravaa pienenkin pätkän. Hyvin se kuitenkin tuli eteen ja otettiin tuossa tasokoetilaisuudessa ensimmäistä kertaa edestä sivulle ja ei siinäkään mitään ongelmaa. Eteentuloa ollaa nyt treenattu ja se on aika pienellä treenillä parantunut huomattavasti siitä mitä se oli tuossa alkukesästä... tai no tiiviimpää eteentuloa voisi tietysti toivoa ;) mutta eiköhän sekin tiivisty.

Keinukammo ja ratajännitys

Tiistaina meillä oli viimeinen kurssikerta agilityn lumossa, mutta uskon meidän jatkavan vielä seuraavassa jaksossa. Alkuun treenattiin pätkää, jossa koetin ensin sylkkäriä ja se ei toiminut sitten yhtään koiran kanssa. Tuntui alkuun helpolta, mutta sitten käytännössä ei lainkaan. Tesla sitten alkaa vielä lukemaan itse rataa, kun jäädään hinkkaamaa eikä keskity ohjaukseen lainkaan. Toisella tapaa sujui hieman paremmin...

Toiveiden mukaan otettiin lopuksi keinua ja se oli ihan hirvittävää. Teslaa jännitti niin kamalasti se keinu eikä se olisi millään halunnut suorittaa sitä, mutta suoritti kuitenkin hitaasti ja epävarmasti sekä haluttomasti. Kontaktilla oli kyllä ihan kiva hengailla. Siihen, kun pääsee niin ei mitään hätää. Keinutreeniä on nyt pakko alkaa tekemään oikein olan takaa... kai se siitä?

Keskiviikkona oli WeCAn helle-epikset ja päätin osallistua mölliluokkaan. Ohjaajaa jännitti vallan hirveästi. Rata ei ollut paha vaan juuri sopiva mölleille. Tuomarin mukaan perin Raumalainen rata. Tuomarina oli siis Anne Trygg. Esteitä oli vain kolmetoista ja ihanne aika 50s, joten jokaisella oli mahdollisuus suorittaa rata rauhassa. Rata oli sinänsä helppo, mutta mutkaa löytyi, joten ohjausta olisi päässyt harjoittelemaan. Minä en uskaltanut jättää edes koiraa paikoille, kun se luki tietysti jännityksen ja oli jo menossa radalle kovasti. Meillä alkaa olla paikalla olo kunnossa niin en uskalla sitä sitten möllikisoissa tietenkään treenata, kun sössisin homman omalla jännityksellä. Huolimatta kömpelöstä ohjaamisesta Tesla suoritti puhtaan radan ajalla 27,56 ja voittajasta jäätiin vain puolisen sekunttia. Muita osallistujia ei ollutkaan, joten palkintosija oli jokatapauksessa varma, mutta tulihan se sentään nollalla niin siihen voi olla tyytyväinen.

Nyt sitten pitää saada meidän yhteistyötä vain hiottua ja ohjaukseen paljon hienosäätöä ja ne kepit vauhdikkaan varmoiksi ja se KEINU KUNTOON. Sen kanssa mennään kyllä tänään hallille taistelemaan kahden apuohjaajan voimin... Onneksi meillä on aikaa =)

Helteiden välissä

Ei tämä elämä niin vaikeaa ilman toimivaa konetta ole, mutta blogia ei tule päivitettyä, kaikesta on pihalla ja laskujen maksaminen tuottaa vaikeuksia. Nyt siirryin taas siistiin sisätyöhön ja toimistohommiin ainakin täksi viikoksi.

Mitäs Teslalle kuuluukaan? Valeraskautta ja juoksujen jälkeistä masennusta. Eikä helteetkään ole pahemmin auttaneet yleiseen apaattisuuteen. Nyt tehdään pesää öisin sängyn alle, ihan kun muutenkaan ei kuumuudessa heräisilisi muutaman tunnin välein. Koipea nostellaan edelleen ja merkkaillaan kuin mikäkin uros. Hirveä hormoonihyrrä tuo, toivottavasti tämä ei ole joka juoksuista. Tosin nyt alkaa jo hieman helpottaa. Ja silmälasit tuhottiin tuossa yhtenä päivänä, joten kyllä siellä jotain ylimääräistä energiaa on päässyt jonnekin patoutumaan.

Meillä on Wecan treeneistä ollut kesätaukoa eikä ole kyllä itsenäisestikään tullut treenattua. Kepit on vihdoin omasta takaa, mutta eihän tuo koira 30 asteen helteillä mitään jaksa tehdä eikä omistaja. Eikä viitsi väkisin treenata mitään, mihin tarvitaan nimenomaan sitä draivia, intoa ja vauhtia. Pähkäilyssä on myös kovasti ollut, millä keinolla sitä haetaan ja vinoihin olen nyt päätynyt toistaiseksi.

Ollaan nyt käyty Teslan kanssa kolmesti yksityisellä agility kurssilla ja olen tykännyt kovasti. Kolmannella kerralla Tesla oikein yllätti olemalla monta kertaa nopeampi kuin aiemmin. Eli kyllä sitä vauhtia löytyy tarpeen tullen =) Tesla tuntuu myös viihtyneen hyvin ja onhan se ihana treenata hellesäällä viileässä sisätilassa. Olemme treenanneet irtoamista ja ihan perusjuttuja kuten valsseja ja sitten käännöksiä yms. Kurssi on ykkösluokkaan valmistava kurssi ja kovasti tekisi mieli jatkaa vielä tuolla toinenkin kurssi perään.

Keskitytään nyt täysillä agilityyn ja katsellaan syksymmällä miten pelastuskoiratreenit alkaa pyöriä. Harmittaa hieman, kun ei päästy jälkikurssille, mutta ei voi mitään. Täytyy katsella, jos joskus joku toinen koirakoulu tarjoaisi jotain jälkikurssia... Ei oikein inspiroi ryhtyä treenaamaan uutta lajia oman päänsä mukaan vaan olisi kiva saada alusta asti opastusta ja siitä olisin kyllä valmis ihan maksamaankin, jos vaan jollekin raha kelpaisi :D Koirankoulutus on mennyt ihan bisnekseksi niin otetaan siitä sitten kaikki irti eikä valiteta ;)
Toisaalta, jos tuo jälkikurssi olisi onnistunut niin en olisi mennyt agilitykurssille, joten ehkä parempi näin päin. Pitänee sitten seuraavan koiran kanssa keskittyä enemmän PK-lajeihin ja toivoa, että Teslasta tulee loistava agilitykoira ja löydetään inspiraatiota tokoilla.

Tokoiluakin on helteet haitanneet ja tavoitteet siirtyy eteenpäin vauhdilla. Alkaa näyttää siltä, että schapemestiksissä startataan vaan mölliluokassa. Harmi, kun täällä päin ei tunnu olevan "nakkiluokkaa" missään möllikisoissa niin pääsisi treenaamaan vähän tokokisailua, koska meillä menee vielä paljon aikaa, että koiran inspiraatio tokossa säilyy häiriön alla ilman houkuttelemista. Hitaasti hyvää tulee? Toisaalta se edistyminen tapahtuu sitten aina harppauksin. Oppihan tuo olemaan paikoillaankin ihan vaan vahingossa ja huomaamatta. Seuraaminen on tällä hetkellä suurin ongelma. Eihän siinä, kun se olisi kunnossa ja paikalla makuu saataisiin 100 % niin johan me oltaisiin kisakunnossa alokkaaseen ;) Kohta päästään taas ohjattuihin treeneihin niin ihmeitä voi tapahtua.

Parin viikon päästä meillä on jo schapendoesleiri, jossa siis kaksi päivää Lentsun tokokoulutusta. Toivonmukaan sieltä saadaan sitten tokoinspiraatiota pidemmäksi aikaa ;) Ilmoittauduin myös syyskuussa paimennusleirille, joten jännityksellä odotan mitä tuo pikkupiski tuumaa lampaista. Paikka on Kuopiossa asti, mutta ainakin kouluttaja tuntee rodun ja ymmärtää myös näiden ei niin perinteisti Suomessa käytettyjen mannermaisten paimenrotujen päälle eli mukava päästä tutustumaan lajiin tältä kannalta ja katsellaan sitten jatkoa, että kannattaako lähempänä käydä harrastamassa paimentamista. Lammasfarmista haaveillen ;)

Agirotu kuvin

Tiltu radalla:









Medi kisaavien joukkue:



(ohjaajat: minä, riikka, marika koirat: tiltu, nappi/ruusu, ikwil)

Tesla radalla:





Medi-alokkaat:





Minä&Tesla, Marjo&Una, Jatta&Sera, Marko&Selma

Tulppaanin tallojat karnevaalitunnelmissa:













Superkiitos Sannalle kuvista =) Lisää kuvia

Ja sitten vielä toinen superkiitos Tuijalle videoista ja tähän loppuun linkit medien videoihin. Tiltu ekassa kolmas ja Tesla tokassa eka:

MEDI-KISAAVAT

MEDI-ALOITTELEVAT