torstai 22. joulukuuta 2011

Vappua & Sirkusta Joulun alla


Varoitus! Ajatusvirtaa päivän koulutuksista oman muistin virkistämiseksi, tekstin laatu ja asiavirheet sen mukaisia. Paljon tuli taas asiaa, oppia ja sulateltavaa yön yli!

Tänään pääsivät molemmat tytöt Vapun motivointitunneille. Aloitettiin pentujen kanssa, Zeldalla ja Hups –bortsulla oli toinen leikkikaksari. Hirveästi tuli asiaa ja onneksi Sannalla on taas edes osa videolla, tällä kertaa ei ollut hovivideokuvaaja Marko mukana.

Alkuun tuli oppitunti olemisesta ja rauhoittumisesta. Oikein hyviä käytännön neuvoja mistä ja miten pidetään kiinni kunnes rauhoittuu. Vöyhäämistä ei tarvi sallia ja siihen puututaan rauhallisin ja varmin ottein. Ihanku mun oikeesti kiltti pentu ois vähän päässyt dominoimaan?

Zelda osaa leikkiä ja irtoaa kuolleelle lelulle, joten harjoiteltiin nyt sitä, kun se lelupalkalle päästessään rallattelee lelunsa kanssa. Lelu oli narussa ja sitten leikkimään koiran kanssa ja vaihto toiseen leluun. Koiraa pannasta kiinni ja lelusta irti ja ”kiitos”. Sitten harjoiteltiin, että lelua ei tarvi piilotella taskuihin ja selän taa vaan kun lelu on ”mun” niin mä myös pidän sitä ja koiran ei tarvi hyökätä ilman lupaa ”lelu”. Luonnollisesti tulivat molemmat sanat leikkiin ja Zeldalla oli nopeat hoksottimet, tajus hyvin mistä kyse. Listataan vähän mitä jäi mieleen:

·      Z tykkää vetää, vetäessä hyvä puruote, joten enemmän saan itse olla peruuttavana osapuolena
·      Pennun voi kytkeä leikin lopussa ja antaa vielä voittaa pois otetun lelun ja kanniskella sitä
·      Lelun vaihdossa pitää olla itse sen toisen lelun kanssa hauskempaa kuin pennulla omansa
·      Zeldalta saa alkaa vaatia jo jotain tehtävää ennen lelulle pääsyä
·      ”Istu” vihje kuten muut, mitkä muka osaa niin treeniin käden seläntakana turhia heilumatta, että oppii oikeasti sanat. Käytän ihan liikaa turhia eleitä. Juu kuultu on jo monesti aiemmin, sählä mikä sählä.
·      Yllä mainitut pohjatyötä mm. Agin startteihin sekä tokon irtoaviin liikkeisiin
·      Ja tosiaan työalle, että riittää  kun sanon ”mun” niin lelu on oikeasti minulla eikä sitä tarvi piilotella
·      Riina! Lopeta se sättääminen, rauhoitu, vedä syvään henkeä, opeta se myös koiralle. Ja ne turhat eleet kankkulan kaivoon, kiitos ;)

Sannalta ja Hupsilta pitää varastaa lisää muistilistalle asiaa.

Isojen tyttöjen kanssa keskityttiin enemmän malttiin, sen hallintaan ja sitten sain vähän vihjeitä miten sitä turhaumaa, jota on ennenkin meille tarjottu voi hyvin hyödyntää ilman, että koira alkaa hyppiä silmille. Niin Tesla on myös päässyt vähän dominoimaan. Silloin, kun ei kouluteta niin voi vähän matalasti ärähtää ja kehua, kun on rauhassa. Tätä ei voi sanoin selittää, tehosi hetkellisesti jopa Saran haukkuun.

Teslan vilkkauden hallintaa otettiin aseeksi ”konekivääripalkkaus”. Tätä treenattiin paikalla makuussa eli koiralle syötetään nakkia oikeasti koirallinen alkuun ja eteen voi jättää targetti palkan ja tästä edetään. Rauhoitti kummasti. Eli tätä voisi käyttää tokossa kaikessa mikä vaatii sitä odottamista, esim ihan kaukojen asennoissa. Vilkkaus kuin ylivilkkaus on luonteenpiirre eikä sille mitään mahda, sen kanssa vaan pitää opetella elämään eikä meillä kaikki asiat ole ihan niin yksinkertaisia. Ja kuten huomasi niin Tesla sättäs siinä maatessakin kaikkea… eli nannalla pyritään rauhoittaa niin, että myös ne tassut on maassa ja se pään liike… ihan mahdotonta :D Huonosti selitetty, mutta oletan itse ymmärtäväni. Ja tää saatto tulla videolle.

Sitten tosiaan käytiin sitä, että mä voin olla ihan rauhassa ja komentaa koiraa haukkumisesta, näpsimisestä yms. Mutta sitten kun päätän, että nyt tehdään hommia niin voin näillä keinoin herättää. Kokeiltiin putkelle lähettämistä vähän sättäämällä alkuun ja aika kivasti se lähti ja mistään rallattelu putkesta ei ollu tietoakaan! Lopulta asiat ovat vallan yksinkertaisia, pitää vaan itse päättää missä mennään ja toimia niin, koiralle reilusti.

Ja kuten Vappu loppuun totesi, että ”valtavasta saarnamäärästä” huolimatta, muistakaa ennen kaikkea pitää koirienne kanssa hauskaa, niin mehän otimme neuvosta vaarin ja ajelimme vielä sirkustorille tokoilemaan!
Alkuun piti vähän poseerata:




Sitten seuraamista:



Ei tuu palkkaa, vaan "oho":


Tulee palkkaa:


Ruutuun lähetys (ja aivan turhaan toi käsi tossa heiluu):


Ja lelupalkka ja sen kanssa rallattelu (juuri niinkuin ennen opeteltiin...):



Siis näin sen piti mennä:



Tesla sai noutaa:



Sekä säädettiin ruudun kanssa sekä merkin kautta, että ilman. Merkkitreeniä tiedossa!




Ja sitten vielä luoksetullen:


Kiitos taas Sannalle kuvista, blogin lukijoille valittu kokoelma, naamakirjassa enempi. Jos pääsen skannerin kimppuun niin tiedossa saattaa olla lomapäivien aikana myös nostalgia postailua ;) Kyllä hyvät treenit ja ihanat koirat piristää tätä mustaa joulua kummasti!

keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Heinin agit & Joulun toivotukset!


18.12 oli vuoden viimeinen Stenbergin Heinin agikoulutus. Nenävuotaen osallistuin Teslan kanssa ja Zelda oli turistina halleilemassa. Hän osaa jo juosta hallin ovesta itsenäisesti tarpeilleen…

Rata oli taas huippu kiva. Alkuun sai juosta ja layeröidä ja sitten väännettiin ja lopuksi porhallettiin maaliin. Tesla oli jotenkin ylitse mussa kiinni. Ei osannut hakea puomia ja hidasti aina, kun ei ollut varma minne tehdään. Estehakuisuus oli hukassa. Muuten se on maailman kiltein ohjattava. Hyvin ohjausvarma, mutta vaatii vaan ohjaajaa tekemään töitä.

Tehtiin tiistaina samaa rataa ja koiralla oli mielestäni paljon parempi draivi, se haki puomille ja vauhtia oli paremmin, ei jäänyt jumittamaan. Saatiin myös rataantutustumisessa läpi käyty backlap onnistumaan ja muuten tehtiin vauhdikkaasti 33 esteen rata läpi, treeni kokonaispituuden jäädessä varmaan alle kymmeneen minuuttiin. Tehtiin tiistaina myös perussarjaa ja aloin ottaa vähän sivulle irtomista eikä vaikuttanut koiran suoritukseen. Seuraavaksi otetaan mukaan liike häiriöksi.

Zeldan kanssa oli niin kiva tokoilla, että ei aksattu lainkaan, ehtiihän pentu kasvaessaan. Ensin otettiin hyppyä namilla heittämällä ja päätin, että opetan kosketusalustan kuten Teslalle niin ei tarvi nuuhkia ja etsiä namia ja saan liikkeen nopeammin valmiiksi. Sitten opeteltiin siis kosketusalustaa ja aika kivasti hoksottimet pelasi. Täytyy vaan kotosalla vahvistaa naksulla, että se on tassu eikä nenä. Nenänkäyttö juontaa nokkimiskontakteihin. Ja sitten otettiin seuraamista, kun se on niin kivaa, kun toinen on niin pätevä. Mun pitää vaan nyt keskittyä treenaamaan täydellistä perusasentoa… tarvii aika vahvan käsiavun vielä liikkeestä perusasentoon ja välillä tuppaa heittämään pepun vinoon ulospäin… hiomista, hiomista!

Ja loppuun ainutlaatuinen yhteisposeeraus tytöistä ja sitä myötä hyvät joulut:




torstai 15. joulukuuta 2011

Vauhtia ja täsmällisyyttä


Mikä sen parempaa kuin lyhyet koulupäivät, jotka päättyvät ennen puolta päivää?
Pääsee valoisalla ulkoilemaan ja agitreenit, kun on joulutauolla niin sen kunniaksi olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja ajellut jo paristi tällä viikolla hallille.

Teslalle on nyt projektina varmat ja vauhdikkaat kepit. Namikippo tekee ihmeitä, mutta aiheuttaa myös varastelua. Avustaja on siis kultaa kalliimpi. Onneksi tänään sain Reetasta seuraa ja tuli onnistuneita toistoja. Eilen tehtiin myös hyppytekniikkatreeniä. Siinä ei tule onneksi virheitä targetin kanssa.

Zeldan kanssa otettiin yksinkertaista hyppy-hyppy-mutka putki-hyppy-hyppy treeniä. Rimojen tilalle käytössä speedpumpit. Tosin karkasi kerran ihan itsenäisesti suorittamaan medien perussarjaa ja aika vaivattomasti pomppi. Hallitusti rimat radalle, vasta vuoden iässä ja sittenkin varmaan aletaan nostaa Ullan ohjeiden mukaan. Nyt pitää ottaa työn alle estehakuisuus, lelupalkka ja ohjaajan liike imee koiraa liikaa. Putkille kyllä irtoaa kivasti, mutta parin hypyn takaa heikosti. Samoin kaartaa putkelta enemmin ohjaajaan kun hypyille. Tähän auttoi taas avustaja, joka palkkasi hyppyjen jälkeen. Ja tosiaan Zeldan kohdalla hypyt tarkoittaa speedpumpeja siivekkeiden välissä. Mulla on tavoitteena estehakuinen, irtoava ja kauko-ohjattava agibriardi. Se on liian nopea mulle muuten. Ja agihan on meillä vasta kolmoslaji vai miten se meni?

Tänään alkoi uusi tokokurssi, jonne pääsi vaihteeksi Tesla, jolle se kyllä on parempi. Zeldan kanssa nyt voidaan hioa kotona perusasioita kuosiin. Teslan kanssa tehdään kotona kaikkea tyhmää.

Aloiteltiin askelilla. Oikealle menee ihan kivasti. Vasemmalle mennessä perusasento heittää tosi vinksinvonksin. Taaksepäin poikittaa välillä, vaikka välillä osaa peruuttaa taitavasti. Uskaltaiskohan naksutella sen peruuttelun kuntoon niin tarjois aina sitä?

Sitten tehtiin noutoa. Hitaasti palautti ja väyläs. Ehkä sillä onkin karvoja suussa kapulan välissä niin häiritsee? Ja sitten Tesla ei osaa palauttaa sivulle ilman avustusta. Nyt treenitään pelkkää palautusta niin, että se ”tuo” tarkoittaa, että tuo sivulle asti ilman uutta käskyä ”sivu”. Kapulan räkimistä ei esiintynyt! Valtava työvoitto.

Loppuun vielä paikkamakuu ja sehän makas rauhassa kokoajan! Höh!

Huomenna varmaan laiskotellaan ja siivoillaan ”joulusiivousta” ja lauantaina katsellaan mitä tapahtuu. Sunnuntaina on pitkästä aikaa Heinin koulutus!

perjantai 9. joulukuuta 2011

Tokon alkeet taottu

...taas vaiheeksi ainakin ohjaajan päähän tuoreina. Zeldan kisatokon alkeet -kurssi päätyi eilen enkä ole ehtinyt yhtään treenipäivitellä. No aika laiskasti on kyllä treenattu, mutta jotain oppimista näkyy silti. Johtuu varmaan siitä, että Zelda suhtautuu tehtäviinsä paljon vakavammin ja paremmalla keskittymiskyvyllä kuin Tesla.

Pohjatyö aloa ja avointa ajatellen on nyt ainakin tehty aluilleen, valmiiksi ei suinkaan. Kerrataanpa vähän missä mennään:

Paikkamakuu: Loistava asenne. Nyt vaan pitää alkaa työstämään matkaa metri kerrallaan ja aikaa sekuntti kerrallaan. Molempia treenataan omillaan. Ei siis yhdistetä pitkään matkaan heti aikaa. Valmistuminen mitä todennäköisemmin kiinni omasta aktiivisuudestani. Ongelmia ei sinänsä näkyvissä. Ekalla kerralla sivulta maahan ja jättö aiheutti hämmennystä, mutta seuraavalla kerralla sekin oli ihan normaalia.

Seuruut: Kaavan mukaan treenataan vain vapaana seuruuta, hihnan kanssa menee sitten miten menee. Kivalta näyttää. Käännöksiä pitäisi ruveta treenaamaan. PA:ta pitää vahvistaa... toistoja toistojen päälle. Ja siitä pitää tehdä maailman kivin paikka, jota ensisijaisesti tarjotaan, kun hommiin aletaan. Se ois niinku tavoite sillä saralla. Seuraamisen paikka ja asenne jo nyt kohillaan, vertailu kohtata taas Tesla.

Jäävät: Hyvinkin aluillaan ja haparoiden. Jää kyllä seisomaan kivasti, kun saa pysähtyy, vaikka pitäs treenata pelkkää pysähystä. Näitten kanssa tulen vielä repimään hiuksia, koska Teslan jäävät on niin hienot. Ja kokonsakaan puolesta en voi samanlaista säpäkkyyttä vaatia Zeldalta, paitti pysähykseen. Teslahan putoaa maahan, Zeldalle ehkä riittää pien syöksy. Tesla oppi molemmat naksulla poimimalla, käsiavun kanssa olen ihan hukassa. Mutta Tesla putoilee maahan luonnostaan, Zelda ei. Se tulis vaan syliin :)

Nouto: Saatiin Zeldan suuhun sopiva kapula treenikaverilta. Se on aika painava. Tutustutaan siihen vasta. Täsmäsuunnitelma noutoon vasta ajatus työnalla. Naksutella kapulasta maailman paras? Tuskin. Tehdä kapulasta väline, jolla pääsee johonkin superkivaan? Kuulostais kivalta. Täytys vaan ensin saada se tajuamaan tommonen ketju. Aletaan varmaan ihan perus kapula suuhun ja nakki naamaan. Koska toi kapula on aika oikean kokoinen niin ehkä treenataan tää tunnarikapulalla valmiiksi ja vaihdetaan sitten oikeaan. Hampaat alkaa olla kuosissa niin voisi tehdä samaa myös metallilla. Teslan mahtuu just ja just suuhun, ei tarvi siis vielä omaa :)

Luoksetulo: Paikkaistumisen voisi pikkuhiljaa opettaa. Luoksetulovauhdissa ei mitään vikaa. Eteentuloa treenataan. Tykkää heittää toista kankkua vähän vinoon välillä. Koutsille valitin niin ongelma oli hukassa, tietysti. Niin ja hyppää syliin. Avon ja ylempien stoppeihin ollaan valmistelevana treeninä opeteltu kiertämistä, lähinnä puiden. Ja sitä jatketaan, iloksi ja vauhdiksi. Tästä muistutuksena, että Teslaa pitäs kierrättää kapulan kanssa...

Kaukot: Peppumaassa istumaahan jumppaa. Ylempien kaukoja en edes ajattele. Toivon, että käy niinkuin Teslan kanssa, että se opettelee ne itsekseen ja tarvii vaan liittää vihjesanat:


Youtube mustas muutenkin hämärän videon ihan tummaksi. Koetain kuvata Sannalle, kun se pomppii. Pomppiminen näyttää yläviistosta pahemmalta. Teslalla keittää myös yli, jos naksu ja kaukot on samassa huoneessa.

Oliko siinä kaikki? Hirveen helpolta kuulostaa tämä toko kirjoitettuna. Katsellaan käytännössä. Molemmille on asetettu tavoitteen ensivuodelle. Ja tavoitteet on niinkin hurjat kuin pääsyliput avoimeen. Ainiin paitsi, jos messarissa ois taas tokot niin Teslalle tulee vähän kiire ;)

ps. Kerta mä viime kesänä ostin tunnarikapulat niin voisko realistisena tavoitteena olla ensikesänä oman nouto nurtsiin piilotettuna? Molemmille :)

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Talvi tuli!

Ainakin hetkellisesti, mutta nautitaan nyt tästä vähästä lumesta ja kurattomuudesta. Lisää saisi tulla!

Ollaan tyttöjen kanssa keskitytty aika paljon Kirvatsissa ulkoiluun. Ja mennään sinne lähes tulkoon aina autolla, jos en saa koiratonta lenkkiseuraa, koska hermot ei kestä kävellä noiden kahden kanssa keskustan läpi, mutta ehkä joku kaunis päivä. Kirvatsissa on paljon etuja, kun näkee kokoajan ympärilleen eikä pääse vastaantulijat yllättämään.

Auringosta huolimatta kuvien laatu on hieman vaihtelevaa:


...vika lienee kuvaajassa. Kyllä toi Canon S7000 saa mun tason kuvaajalle kelvata :)



 Keskipäivän aurinko.

Näin palkataan pentu luoksetulosta, kun taskussa ei ole nameja:
En tiedä miksi, mutta minusta tässä kuvassa Zelda näyttää oikeasti briardilta:

Zelda on huomattavasati kuvauksellisempi kuin näyttelypuudeli. Tesla kiinnostaa erityisesti nyt juoksujen jälkeen lähinnä haistella haistelemisen ilosta ja siitä se nauttii. Zeldan päähän on täytynyt iskostaa, että Tesla saa haistella rauhassa. Tesla meinaa välillä vähän suutahtaa ja eihän Zelda sitä usko vaan meinaa sanoa takaisin. No onneksi on olemassa äiti, jolle voi tilittää koiraongelmista ja yhden lenkin ulkoilun ajaksi otin oikein kunnon itkupotkuraivari asenteen mukaan ja toiste ei ole tarvinnut. Seuraavalla lenkillä riitti "perkele" ja pieni karvoista nyppäsi, jos ei huomio muuten käänny. Ja sitten pieni jäähy hihnassa, jos ei meinaa rauhoittua. Tänään mentiin pelkällä "nätisti" ja senkin käyttö vähenee. Zelda alkaa itse hahmottaa rajansa. Kertaakaan ei ole jyrännyt Teslaa ensimmäisen kerran jälkeen, josta suutuin ihan kunnolla. Ja näkee sen Teslastakin, että luottaa siihen, että mä pidän huolen, jos pennulla keittää nurin. Ei voi Zeldaa tyhmäksi sanoa, sillä aika nopeasti se oppii ymmärtämään, että missä menee raja. Kohno mikä kohno siitä ei kyllä ylipääse. Ja onneksi se saa omia briardihepuleitaan ja osaa rallattaa ihan ilman Teslaa. Harvakseltaan tuolla tulee joku lenkkeilijä vastaan ja tähän mennessä on toiminut niin, että kytken Zeldan ja Teslalle sanon "ohi". Tuntuu kyllä, että käsky on enemmän vastaantulijoille. Luo uskottavuutta, että koiran pitäisi heidät ohittaa ja kiinnittävän paljon vähemmän huomioita, jos Tesla meinaa mennä haistelemaan. Jostan syystä se vapaana ollessaan haukkuu ihmisiä paljon vähemmän. Eli siihenkin käytökseen vika taitaa olla vain ja ainoastaan hihnan toisessa päässä, mutta niinhän se aina... Sama se näyttelykehässä väisti tuomaria Markon handlaamana paljon vähemmän... No ennenkaikkea yhteiselo on sujuvaa myös lenkkeillessä! Kotioloissahan nuo ovat ihan unelmapari, toistaiseksi ei ole ollut minkäänmoisia merkkejä mistään mustasukkaisuuksista huomion, lelujen tai ruuan suhteen. Seuraava haaste onkin mahdoton tehtävä, kun pitäs opettaa Zelda odottamaan treenivuoroaan. Vinkkejä otetaan vastaan miten se tapahtuu, jos vaihtoehtona ei ole häkki tai toinen huone ;) Tesla oppi sen vähän, kun ittestään. Se on oppinut kaikki tommoset jutut sen jälkeen, kun oltiin Vapun motivaatioklinikalla... hmm. Malttileikeistä on todistettavasti ollut hyötyä?

Zelda täytti eilen 6kk. Se alkaa olla iso tyttö, vaikka kasvua on vielä jäljellä. Luonteeltaan se on ollut kyllä ihan superi. Juuri sitä mitä toivoin. Eli suhtautuu aikalailla kaikkiin ihmisiin varauksettoman iloisesti ja taistelutahtoa löytyy. Paljon käytän lelupalkkaa, kun taas Teslan kanssa se leikkiminen on vieläkin työnalla. Ja ahneutta löytyy. Ja sitten tuo on just semmonen ylikonen sylivauva, joka tykkää tulla ihan viereen, sopii mulle :) Saa koskea, halia ja paijata sitten Teslankin edestä. Ja sitten, jos se ei tunnu heti tajuavan jotain asiaa niin voin aina treeniä Teslan kanssa todistaakseni itselleni, että en ole toivoton koirankouluttaja ja Zelda osaa sitten yleensä jo seuraavalla treenikerralla ;)

Päivä, jota Tesla ikävöi:


sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Messareita ja junailuja

Molemmat tytöt ovat päässeet loppuvuodesta Messarin näytelmiin. Ensin oli Zeldan vuoro Best In Puppy Show'ssa 13.11. rapiasti viiden kuukauden ikäisenä ja aika arvostelu ylitti odotukset KP:llä kruunattuna:

Luonteeltaan hyvin hauska 5kk ikäinen hyvin kehittynyt narttupentu jolla vahva luusto, tanakka runko ja hyvin kehittynyt rintakehä. Ilmeikäs narttumainen pää. Hyvä ylälinja. Hyvin kulm. takaosa. Hyvät yhdensuuntaiset liikkeet edestä + takaa. Pidemmällä matkalla askel hukkuu "reuhaamiseen". Hyvä pentu-turkki. KP PEK2 Tuomari Veli-Pekka Kumpumäki

Tehtiin reissu junaillen ja junailut luonnistuivat hienosti. Kehässä oli kyllä "hyvinkin hauska" hihnassa roikkuja riiviö. Tuosta ei kyllä ikinä saa kehäkelpoista yksilöä, mutta onneksi sen seuraava messarireissu on suunniteltu vallan muulle lajille, heh ;)


Tesla sen sijaan osaa esiintymisen taidon ja messari viikonloppu oli aika menestyksekäs. Lauantaina oli Helsinki Winner, jossa hollantilainen tuomari arvostelemassa, 22 schapea ilmoitettu. Tesla sai ihan kivan arvion ja saatiin vielä Paras narttu -kehässä sijoitus.


Feminine bitch with nice broad skull and fine bone. Thin ears. Balanced angulations. Good lenght of body. Nice happy light mover with typival tail carriage. Soft coat, well presented. ERI2 SA PN4 VACA Marion Ten Cate, Alankomaat

Tuula vei Teslan Heinolaan ja minä jäin seuraamaan KV-tokokoetta ja sitä seurattiin sitten puoli yhteentoista illalla asti. Oli kyllä kivaa! Nostatti tokomotivaatiota. Ehkä sitä joskus pääsee itsekin messarissa kehään ilman hihnaa ;)

Näyttelykehässä en voi väittää viihtyväni. Ja yksi päivä riitti mun hermoille, joten sunnuntaina pistin Markon kehään Teslan kanssa ja se kyllä kannatti. Tesla sai V-11 tittelin nimensä eteen! Schapeja oli ilmoitettu 26 kappaletta.

Very Beautifull, extreamly typical bitch. Off high class. She is true worker with all fine details. The standard askfore. ERI1 SA PN1 CACIB VSP & VOITTAJA 11, Charlotte Höier, Tanska

Ihan en joka kohdasta tuosta arvostelusta ota selvää, mutta kyllä sieltä pääkohdat erottunee. Kehää ennen kävin hieman kurkkimassa briardkehän laidalla ja kehän päälle pikaisesti kojuja kiertämässä, jotta jokunen ilmaisherkku tarttui tytöille iltapalaksi. Rankkoja nuo näyttelypäivät. Teslan kanssa junailtiin kotiin ja siinä on kyllä maailman helpoin matkakumppani. Pitäskö seuraavaksi lähtee niitä ulkomaan titteleitä ja valionarvoja vissiin metsästämään?

Hyppyklinikka

TULOSSA

Kiirettä pitää…



Blogin päivitys ja treenipäivityksen kärsii pahasti, kiitos muiden kiireiden. Tässä on tosiaan ollut kaikenmoista. Koneella, kun istuu jo pelkkä sähköposti vie vähintään tunnin

On tässä tullut järjestettyä koulutusohjaajakurssi, jonka myös samassa itse suoritin ja harjoittelut vaativat vielä kuittaukset ja kennelliitolta odottelen laskua niin saa sen kortin anottua. Eli kymmenen vuotta harrastaneena, kisanneena ja aika monta vuotta kouluttaneena, saan vihdoin jonkin asteisen pätevyyden touhuun ;)

Agiseuran hallityöryhmässä toimiminen on koulutusvastaavan tehtävien lisäksi aiheuttanut lisästressiä, mutta mitä sitä ei oman lajinsa ja harrastuksensa eteen tekisi? Tämän lisäksi on sitten rotuyhdistyksen lehteä ja sivuja, joiden tekemisessä inspiraatio on täysi nolla. Molempia teen puhtaasti vapaaehtoisesti ja palkaksi saan moitteita,  kun en ole hoitanut hommiani kunnolla. Asetan kuitenkin muut asiat noiden edelle, kuten koulu, työ, omat koirat ja niihin liittyvät harrasteet, joten aika rotuyhdistykselle on rajallinen. Ja ihan puhtaasti itsekkäistä syistä.

Ja kaksi kuukautta on mennyt myös työssä oppimista suorittaessa vallan käytännön hommissa, joten ei ole tarvinnut koneella istua.

Siinä vähän selittelyä, miksi blogia on jäänyt päivittämättä!

Syysloma meni ajat sitten ja se alkoi pienen juhlinnan kautta Heinola viikolla. Heinolasta sitten ajelin koiratouhuihin, minkä ehdin. Tiistaina oli Zeldalla ja Hupsilla Vapun pentuleikkiyksäri Sporttiareenalla. Zelda oli just niin helppo leikkikaveri, kun oletin sen olevan. Sain keskittyä enemmän itseeni. Läksyksi tuli ”kiitos” ja nakkia naamaan. Eli toisin sanoen lelun irrotusta. Sitten myös lelulle lähetyksiä. Hyviä ja yksityiskohtaisia ohjeita kaikkeen ja onneksi on videolla niin pääsee kertaamaan. Leikkitunnin päätteeksi Sanna otti vähän poseerauskuvia:





Keskiviikkona oli Teslan päivä ja se pääsi paimeneen Kausalaan. Sanotaan nyt vaikka niin, että tulipahan käytyä. Juoksujen takia jäi Teslalta odotettu Niinun koulutus väliin ja se hieman harmitti. Alma lähti tuuraamaan ja ihan kivasti sain treeniä, sunnuntai meni ehkä hieman paremmin. Ja triplavalssin onnistuin tekemään, ainakin sinnepäin. Almalla on Teslaan verrattuna parempi draivi, mutta se on silti satakertaa herkkänokkaisempi. Almalta puuttuu se puoliteholla vaihe, joka Teslalla on päällä vähän liian usein. Almalla on kaikki tai ei mitään.

Tesla alkoi olla juoksujen alla ja erityisesti niiden jälkeen hieman kärttyisä. Kotona tytöillä menee mainiosti, mutta lenkeillessä ollaan vähän siinä vaiheessa, että ei oikein kemiat kohtaa. Toinen tahtoisi vaan nuuskutella ja toinen jahdata. Tesla jäikin pariksi viikoksi Heinolaan lomalle, ei tosin kärttyisyyden vaan Agilityn rotumestisten vuoksi, jossa Markon kanssa kävi hakemassa kakkosluokan rotumestaruuden kotiin. Nollia ei tullut, mutta ei ne kaukana olleet. Aika hyvin ilman treeniä.  Takaisin tullessaan meni viikko vähän toisilleen murjotellen, mutta pikkuhiljaa taas Teslaa kiinnostaa leikkiä Zeldan kanssa, ei tosin ulkoillessa. Pikkupennusta on tullut vähän iso ja raju. Nyt ollaan opeteltu sitä, että Tesla saa jolkotella rauhassa ja Zelda opettelee antamaan sen olla. Kuri tuo tulosta ja muutaman ”keskustelun” jälkeen riittää pelkkä hymähdys niin suunta vaihtuu. Ja nyt kun Teslaa ei saa kiusata niin Zelda on keksinyt taivaalla lentävät linnut :D Siinäpähän yrittää.

Toissa viikonloppu vierähti Kaukosen Ullan hyppyklinikalla, jolle osallistui sekä Tesla, että Zelda. Koetan vääntää aiheesta oman bloggauksen, mutta nyt muihin tunnelmiin!

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Hakua ja hormooneja


Keskiviikkona päästiin viimein kääntymään pitkäntauon jälkeen pelastuskoirien treeneissä. Paikalla ollut porukka jaettiin kolmeen, mä halusin metsään ja pääsin, kun olin ainoa, jolla oli vaatimuksia :)

Alkoi jo kivasti hämärtää, kun Z oli toisena vuorossa. Yks ukko oli valmiina piilossa ja muut eivät tietysti olleet katsoneet, minne tämä meni. No periaatteella ei se kerrasta pilalle mene lähdettiin tekemään siksakkia annettuun suuntaan.  Zeldan nenä nousi ja halusi selkeesti syöksyä metsään. En tiedä saiko se hajun, mutta täysiä se lähti  kohti puunalla istuvaa maalimiestä ja juoksi täysiä ohi. En sitten osaa sanoa, että menikö se oikeasti hajun perässä vai säntäilikö juoksemisen ilosta. Hokas se ukon olinpaikankin lopulta. Sitten otin pari seuraavaa varman päälle haamuina. Eka haamu hukku heti alkuun ja koira kohnotti menemään, mutta löyty lopulta ja keltaselle heijastinliiville piti sano pöh ennen kuin tajusi, että se on ihminen ja syöksyi suoraan maalimiehen syliin. Kolmas olikin sitten täydellinen haamu ja siihen oli hyvä lopettaa ;)

Mua ei kyllä välttämättä inspiroi täysiä hakuilla pimeässä pennun kanssa. Lähinnä häiritsee, kun en ole varma mitä se tekee. Teslaa en pimeässä halua treenata ollenkaan tässä vaiheessa. Sen harrastehakuilut saavat hautua ihan rauhassa. Mun mieleni on pikkuisen avautunut tuolle jäljelle. Ei se kohnotus kuulemma välttämättä huono juttu ole… Katsellaan mitä syyslomalla keksitään!

Teslalla on nyt juoksut ja parhaat päivät meneillään. Tyttöjen arkielämään ne ei juuri vaikuta, kuin lenkkeillessä. Teslaa kiinnostaa vain ja ainoastaan nuuskutella ja merkkailla. Zeldaa ottaa moinen pannuun. Z vaanii, kyttää ja höykkii ja Teslan hermot eivät ole parhaimmillaan.
No toivotaan, että se saa syysloma viikolla Almasta paremman leikkikaverin ja pääsee purkaa pahimmat patoutumansa ja Teslakin palautunee normaalimmaksi sitten taas.

Zelda on keksinyt uuden omasta mielestään varsin kivan, sinänsä harmittoman, mutta pidemmän päälle rasittavan leikin.  Vinkulelut… ja niitä vingutetaan loputtomasti ja sitten niille mourutaan ja jutellaan.

Tokoa ollaan treenailtu laiskan leppoisasti. Perusasentoa ja seuraamista lähinnä. Hieman sekä paikalla makaamista ja istumista. Noutokapulaa on pidetty suussa hienosti, mutta nouto saa muhia kunnes hampaat on vaihtuneet eikä kapulasta vahingossa tule kaluamisväline kutittaviin ikeniin. Puita on kierrelty aina, kun ollaan kahdestaan puistossa. Teslan ohjatut saivat nyt ikävästi juoksutauon. Agilityyn tauko tuli kyllä ihan sopivasti, vaikka harmittaa, kun jää Niinun koulutusväliin. Alma joutuu tuuraamaan. Laskeskelin, että siinä ja siinä juoksut ehtivät loppua ennen agimestiksiä, joten varmaan jätän Teslan lomilta Heinolaan, jotta Marko saa sen voittamaan kakkosluokan mestaruuden, ilman treeniä tietysti, kiitos juoksujen!

Aina välillä mieleen muistuu, että ollaan menossa pentunäyttelyyn muutaman viikon päästä. Siitä tulee varmasti hauskaa. Ollaan jopa treenattu parkkihallissa pari kertaa. Hienosti se juoksee silloin, kun ei hypi tai revi hihnaa. Seisominen? Noh kahtellaan sitten kehässä.

sunnuntai 16. lokakuuta 2011

Aktiivinen syksy

Olemme puuhastelleen vaikka mitä, mutta aika ei tunnu riittävän blogin päivittelyyn, kun kaikki koneella olo aika menee enemmän ja vähemmän sähköpostien kanssa sotkien. Yhdistystoiminta on vähän semmoista, mutta on siitä paljon iloa! Ihan kun ei schapejen vuosikirja, jäsenlehti ja kotisivut riittäisi WeCAn agilityn koulutusvastaavan hommmien ohessa niin tarvitsee sitten järjestää paimennuspäivä schapeille ;) Ja oikein antoisan päivän järkestin Rymättylässä Sikka Talun tilalla Outi Vesankosken opissa. Positiivinen kuva jäi päivästä ja koulutustavasta, eritoten myös lampaiden käsittelystä. Ja saivat meidän koirat aiheesta myös kehuja, olivat oikein lammasystävällisiä paimenia. Eivät ahdistaneet lampaita ja kohtelivat oikein nätisti. Syttymättömyydestä ei otettu turhia paineita ja osa teki jo hienosti töitä. Kovasti kouluttaja ihmetteli koirien jaksamista. Zelda pääsi siinä siivellä myös sytyttelemään valvovan silmän alla hallitusti hyvin koulutetuilla lampailla :)










Zeldan torstain pentukurssi vaihtui Teslan tokon alo/avo kurssiksi ja marraskuussa alkaa sitten Zeldalla kisatokon alkeet kurssi. Perjantaisin ollaan sitten TVA:lla treenattu eskarissa ja lukiossa, sama homma jatkuu yläkoulussa ja lukiossa. Z skippaa keskikoulun ja siirtyy suoraan yläkouluun. Hän on taitava ja taitavoituu treeni treeniltä :) Teslan kanssa saatiin iso harppaus noutoon. Maltti on valttia. Asiaa auttoi niinkin yksinkertainen asia kuin mun sähläyksen rajoittaminen. Väylääminen, räkiminen yms. väheni kummasti, kun koira kapulan kanssa sivulle, nami kippo eteen jonkin matkan päähän ja kiitos ja vapautus sivulta :) Viikko sitten sunnuntaina oltiin Lentsun tokopäivässä ja sama homma paikkamakuuseen eli kippo. Teslalta uupuu täysin motivaatio paikkamakuusta. Seuraamiseen ohjaajalle ryhtiä ja asennetta, koira osaa, paikka on hyvä. Saksalaisessa ei tarvi harppoa, koira kiertää jalan kaukaa. Tesla on opetellut VOI-kaukot itsestään, joten treenaillaan nyt niitäkin. Tekniikka on luonnollinen. S-I peruuttamisen kautta, jotta tekniikka on parempi. Ja malttia niihin kaukoihin ohjaajalle!

Aksailtukin on :)

Tiistaisin aina ja kisatkin meni. Mun polvi sanoi niks naks ja iskin Reijan ohjaksiin. Hypärillä hakivat yhteistyötä ja agiradalla tuuletti ohjaaja jo nollaa, mutta harmillisesti rata oli väärä, vaikkakin hieno. Agi on herkkää... yksi este meni väärinpäin. Zelda kehittyy hyvää vauhtia putkihulluksi! Väliin koetamme muistaa niitä kontakteja vahvistella. Edelleen nokitaan.

Tämä vkl meni Juha Oreniuksen valmennuksessa. Tekemisen meininkiä oli ilmassa ja ohjaajan pitäisi tehdä enemmän töitä koiransa kanssa! Lauantaina oli suhteellisen helppo rata, jossa yksi vaikeampi kohta. Sunnuntain radassa oli huomattavasti enemmän haastetta ja saatiin koulutuksesta ehkä enemmän irti. Lauantai oli vähän semmoista rallattelua, kun Tesla ei ole semmonen revittelymeiningillä ohjattava koira, mutta hyvää treeni silti! Sunnuntaina tsemppasin itsekin koiraa enempi ja leikitin vähän alkuun ja palkkailin välillä lelulla.

Nyt ois sitten yksi viikko harjoittelua, viikonloppuna pääsee ihminen pitkästä aikaa viihteelle ja koirat saa vapaa viikonlopun, mutta seuraavalla viikolla onkin sitten syysloma ja treenejä suunnitteilla joka päivälle!

keskiviikko 12. lokakuuta 2011

Jokeen pläts...

...kertaa kaksi.

Meillä käytiin heittämässä syysturkit tänään kokemäenjokeen, hyvä etten joutunut menemään perässä ja heittämään samalla talviturkkia veks :/

Kävelin uhmakkaasti kahden koiran kanssa keskustan läpi, tosin sain seurakseni pari ihmisavustajaa ja pääsimme kuin pääsimmekin Kirvatsiin asti ilman hermoromahdusta. Koirat vapaaksi ja spurttailemaan. Meneehän siellä se joki jonkin matkan päässä. Tesla rakastaa kaikkea kahlaamista, kuraojia ja muuta. En tiedä mistä se keksi pysähtyä kurkkimaan joen laidalle muutamaksi kohtalokkaaksi sekunniksi. En ehtinyt kutsua luokse, kun Zelda pamautti päin. Molemmat koirat putosivat kohdasta, joka on tarkoitettu veneiden parkkeerausta varten eli kivistä rakennettu jokeen pystysuoraseinämä...

No onneksi molemmat koirat ovat suhteellisen järkeviä, normaalirakenteisia työkoiria, jotka eivät ihan pienestä sätkähdä. Hädissäni juoksin tarkastamaan tilanteen. Eniten pelotti, että Tesla menee paniikkiin ja Z ei osaa uida. Tai keksivät lähteä uimaan syvemmälle virtauksien sekaan. Alkuun en putoamiskohdalla Teslaa nähnytkään, koska se ui jo hyvää vauhtia seinän liki kohti mahdollista ylös nousupaikkaa. Zelda oppi myös uimaan ilmeisen nopeasti. Sen tyyli oli lähinnä uida eestaas. Pyydystin ensin Teslan ja nostin niskoista ylös. Kesällä olisin varmaan antanut uida itse. Fiksut koira lähti heti etsimään parempaa ylöstuloa seinätukenaan. Kaveri oli ottamassa toisessa suunnassa Zeldaa vastaan, mutta se ehti kääntyä ympäri ja sain sen sitten kaapattua. Hieman oli jo painoa enempi nostaa ylös, onneksi meitä oli kaksi. Onneksi veden pintaan oli pudotusta vain metri...

Kumpikaan koira ei vahingosta hätkähtänyt vaan niistä se oli vain kiva pikku pulahdus... Tesla-parka ei olisi ikinä päätynyt veteen tuolla tavoin, se on niin perusvarovainen. Zelda sen sijaan on täysi rämäpää :) Pitää koettaa muistaa tulevaisuudessa... Sitä ei hirveästi pienet esteet tai pudotukset kiinnosta. Kotimatka keskustan läpi oli suurimmalta osin varsin esimerkillistä <3 Noin kun kulkisivat aina remmissä niin elämä olisi ihanaa. Väsytystaktiikka tehoaa?

Nyt toivotaan, että pieni seikkailu ei aiheuta vilustumisia. Hakutreenit jouduttiin taas jättämään väliin ja kuivateltiin kokemäenjokea. Nyt on tytöillä taas energiaa, vaikka muille jakaa... tämmöisiä jännittäviä tapahtumia mahtuu meidän arkeen treenailujen ohessa, ei käy elämä tylsäksi, kun taloon on tullut briardinpentu :)

ps. blogipäivityksiä rästissä paimennuksen, agikisojen ja lentsun tokon osalta... aina kun yrittää kirjoittaa niin huomaa kirjoittavansa tuhatta sähköpostia.

sunnuntai 2. lokakuuta 2011

Agilityvalmennuksia

Perjantaina pääsin taas Jänesniemen yksärille ja oli kerrassaan huippua. Tesla oli upea ja saatiin myös kehuja. Ja sama kommentti, minkä Marko sai kuulla Niinulla eli koira ei anna anteeksi virheitä. Mutta kyllä se sitten pelaa, kun ohjaus toimii ja vauhtia löytyy. Sama ilmiö toistui lauantain Stenbergin Heinin valmennuksessa WeCAlla, vaikka treeniradat olivat vallan erilaiset. Elinalla tehtiin nyt aikapaljon pyörityksiä ja pakkovalsseja. Sisäistin oikeaoppisten pyöritysten suorittamistavan, ainakin jotenkuten. Heinin kanssa teemana olivat suorat putket ja muut killerit! Mielenkiintoinen treeni. Ohjaustekniikoiden sijaan keskityttiin siihen mikä sopii parhaiten kellekin koiralle ja miten ohjaajan kunto kestää sekä miten saa koiran kääntymään edukkaimmin ja parhain linjoin, kun mennään eteen vaan suorasta putkesta suoraan yms. mukavaa :) Lauantain treenissä Tesla tuppas vähän haahuamaan turhan usein. Myös A-esteen kontaktia pitää vahvistaa. Nyt se ei toiminut, kun putki meni A-esteen ali ja A-esteeltä jatkettiin putkeen niin, että ohjauksellisesti oli edullisinta olla jo valmiina vetämään koira putkeen...

Koulutuksen jälkeen oltiin sovittu briard-treffit :) Treenattiin vähän joka otusta. Zeldalle piti tietysti kokeilla suorasta putkesta suoraan ja sehän osasi ja tykitti menemään. Viisastuneena en ottanut samaan suuntaan toistoja peräkkäin ja muutenkin vain onnistumiset ja se riitti. Ja sitten vähän nokkimista. Ja sitten bileet:






Zeldan ja Lotan bileet vaihtu kyllä Teslan ja Lotan bileiksi :) Nämä kaksi olivat oiva leikkipari. Zetaa  vähän hirvitti, mutta veikkaampa, että seuraavilla treffeillä ei enää hirveästi hirvitä. Z on tommonen hitaasti lämpenevä uusien koirien suhteen. Ekan kerran, kun se näki shelttei ne oli ihan kamalia, nykysin se haukkuu niitä leikkimään perse pystyssä. Lottaan olen tutustunut aikaisemmin keväällä, kun oltiin samassa tottisryhmässä, mutta Maikki toi myös Ipin mukanaan ja voi, että siinä oli kyllä niin kauniin värinen koira luonnossa :) Eikä tossa nuoriso osastossakaan mitään vikaa tietty ole. Kyllä briardit vaan on komeita <3

perjantai 30. syyskuuta 2011

Kaupunkilaistunut maalaistollo

Eilen oli viimeinen pentukurssi kerta. Treenattiin vähän remmikävelyä. Zelda sinkoili kuralätäköstä toiseen, poukkoili menemään ja jähmettyi tuijottamaan hevosia. Ne oli kertakaikkaan omituisia. Lenkin jälkeen vähän temppuiltiin. Peruuttamista ja jalkojen välistä pujottelua. Takapään käyttö ei ole vielä ihan hallussa tuolla, mutta pujottelu oli kamalan kivaa!

Illemmalla oli vielä eskarissa suunniteltu samantapainen harjoitus. Osallistuttiin siis vielä toisen pentuporukan kanssa kaupunkikävelylle. Zelda oli kaupungissa todella hienosti. Muut pennut hieman säikähtivät puhallettavaa ukkelia, mutta Z ei tuntunut edes huomaavan. Torilla pysähdyttiin pujottelemaan koirakoiden välistä.

Kun mulla nyt on kaksi koiraa, jotka osaavat kävellä nätisti remmissä erikseen niin miten sen saa toimimaan yhdessä?

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Jälkitreenit

Mulla sopi pitkästä aikaa hakutreenit lukujärjestykseen ja innoissani kävin hakemassa oikein ceasarit palkaksi Teslalle ja turvotin Zeldalle raksuja rasiaan. Olin oikein suunnitellut molemmille kivat treenit, mutta kuinkas ollakaan ei Uudessaniityssä ollut ristinsielua ja portti oli kiinni... Olisihan sitä voinut etukäteen tarkastaa spekon foorumilta tilanteen. No meillä oli hyvä treenimoodi päällä niin ajelin sitten vahingonkorkauksesti kirvatsiin tallomaan parit jäljet :)

Ensin talloin Teslalle ehkä 50 metriä pitkän suoran, joka ei tietty ollut ihan suora, kun en osaa kävellä suoraan. Natural menuja pitkin ruohikkoa ja ceasar pakasterasiassa päähän. Jätin jäljen hautumaan siksi aikaa, että tein Zeldalle oman ehkä noin 10 metriä pitkän jäljen. Alkuun talloin vähän voimakkaammin ja raksuja enempi ja sitten lyhyillä askelilla talloin suoran ja päähän ruoka. Z jäljessä ei ollus sen suurempaa visiota tai suunnitelmaa, kun olen ajatellut ensin ottaa haun ja sitten jäljestää joskus, jos on tarpeen. Tehtiin siis periaatteella ei se kerrasta pilalle mene. Jälkitreenit on niin paljon helpompi saada aikaan kuin haku. Mä olen jäljestämisessä aika noviisi, mutta Z taitaa olla luonnonlahjakkuus. Alkuun se pörräs vähän ympyrää nenä maassa, mutta aika nopeaat tajusi lähteä etenemään jälkeä eteenpäin. Ja sehän sitten jyräsi koko jälken hirveellä vauhdilla ja suurin osa raksuista taisi jäädä harakoille... Siitä tulis varmaan hyvä metsäjäljestäjä, mutta peltojäljelle oli vähän liian kova meno. En oikein tiedä, miten nenä työskentelyä saisi rauhallisemmaksi ja tarkemmaksi? Ei sen nenä kyllä maasta noussut kertaakaan, että kai se sitten jäljesti kuitenkin.

Ei Teslakaan mikään rauhallisuuden huippu ollut, mutta se teki mielestäni töitä tarkemmin, koska liike oli selkeesti sellaista askeleiden mukaan menevää eikä eteenpäin jyräämistä. Kova kiire sillä edetä kuitenkin oli, mutta kiireestä huolimatta nenä pysyi tiukasti askelilla. Harakoille taisi taas jäädä suurin osa naturalmenuista... Teslan kanssa voisi varmaan jo ottaa askeleen eteenpäin. Laittaa rasioita jäljen varrelle ja pistää esineitä rasian päälle. Tohon tekniseen suoritukseen olisi kyllä kiva saada jonkun asiasta ymmärtävän mielipide, että onko siitä peltojäljelle vai ollaanko menossa ihan metsään...

Jäljestäminen olisi kyllä varmasti ihan hauska harrastus, mutta olen vähän huono harrastamaan ilman tavoitteita ja sitten ymmärrän lajista niin vähän, että toistaiseksi mennään puuhastelumielellä. Ja ainakin koirat tuntuu olevan innoissaan :)

Molemmilla on ilmaisuna maahanmeno ja nytkin rasia aukeaa vasta siitä. Ja mun 50 metriä saattoi hyvin olla 100 metriä...


Pentu se vaan kasvaa...

...muiden silmissä. Niin ne treeniryhmäläiset, joita kerran viikossa nähdään vaan väittää. No kyllä se taitaa olla jo säkäkorkeudeltaan venynyt Teslan ohitse muutamalla sentillä... Viimeset penturokotukset ja syynit käytiin hakemassa maanantaina ja edelleen kaikki mallillaan. Painoa oli 12,55 kg ja sopusuhtainen pentu, ei oo laiha eikä läski.

Treenailuja

Viime viikolla oli pentukurssin neljäs osa. Nyt alko olla ilmassa vähän rallattelua. Pujottelukoirien ohitse tuotti vähän haastetta. Ei sitä ne muut pennut, mutta se koutsi ja sitten oli vähän kiva rallatella, mutta ihan vaan vähän. Katsekontaktiatreenattiin häiriöllä niin että Susse vähän kierteli ympärillä ja kävi vähän hipaisemassa. Luoksetulot otettiin selkä koiraanpäin ja Zelda osasi ajautua ihan itsestään etupuolelle, vauhdilla tietysti koirakujasta viis veisaten. Hirveän hyvää häiriötreeniä ja keskittymisharjoittua tämmöinen pentukurssi :)

Kotona ollaan nyt koetettu naksutella. Se on vähän hitaanpuoleista, kun vertaan tuohon  Teslaan, mutta parempi näin päin, koska Z joutuu joko keittiöön tai häkkiin Teslan treenin ajaksi. Koetin kerran laittaa sen odotusnurkkaan hihnalla, mutta rehas niin hirmuisasti, että parempi poissa silmistä. Tesla osaa hienosti odotella vuoroaan sängyllä. Saattaa siinä tosin tarjoilla pikkujuttuja, mutta kerta kerralta oppii olemaan ja parasta on, kun se makaa kokoajan täydellisessä downasennossa ihan itsestään. Olen nyt ottanut asiakseni, että opetan tuolle pennulle yhden tai korkeintaan kaksi asiaa kerrallaan, kun naksutellaan. Ja seuraavana päivänä kertaus. Se on kohtalaisen toimiva kaava. Ollaan nyt saatu kosketusalusta aluilleen. Ekalla kerralla oli kyllä haastavaa, kun seisoskelin ikuisuudelta tuntuvia hetkiä aina tarjoomisten välillä, kun pentu tapitti ja Tesla tuskaili sängyllä ja karkasi pari kertaa näyttämään mallia. Perusasentoa ja seuraamista askeleittain ollaan ihan vaan namilla imuuteltu. Maahanmenosta pitäs ruveta käsiapua häivyttämään pikkuhiljaa, se tuntuu aika haasteelliselta tämän kanssa. Kyllä siitäkin vielä hyvä temppukone tulee :) Tavoitteena tietysti TVA. Hitaasti hyvää tulee!

Ja löytyy tuosta sitä draivia ja vauhtia. Eilen otettiin agihallilla pimeitä putkikulmia ja leikittiin lelulla. Putket on aika vauhdikkaita. Mun täytyy vaan muistaa, että en tee toistoja juuri lainkaan, koska tuo kaavoittuu niin nopeasti. Eli jos teen parikertaa yhteen suuntaan ja palkkaan lelulla ja vaihdan suuntaan niin se säntää kyllä putkeen, mutta palaa hakemaan palkkaa sieltä päästä, mistä sen sai ekalla kerralla. Zelda on aika selkeä, namilla tehdään rauhallisesti ja harkitusti, lelulla taas kiivaasti ja rämäpäisesti. Otettiin myös puomin alastuloa minipöydän avulta. Aika kivasti se nokkii :)

Tesla on aika liekeissä ollut agitreeneissä. Tokoilemaan ei olla päästy häiriössä, muiden kanssa. Paikallamakuu ongelma on ja pysyy. Teslan kanssa olen keskittynyt käskyjen kuuntelutreeniin sisätiloissa. Ja siitä on tulossa kohta oikeen kiva leikki. Jäävät alkaa olla 90 % varmat äänensävystä riippumatta. Saksalaista ja käännöksiä ollaan myös tehty. Ja vähän patsasteltu perusasentoa ja vahvistettu sitä vahvistamisen ilosta.

Arjen tuskailut

Tuskailin tuossa yks kerta naamakirjassa meidän hihnalenkkejä... en ole tänne ehtinyt tilittää, mutta olen ehtinyt tehdä Teslalle jo korjaussarjan. Heitin kukkahatun kylmästi hyllylle ja lähdettiin puistoilemaan "äijämeiningillä". Koira kontaktiin, kun joku tulee vastaan ja palkkaa. Välitön nykäisy hihnalla ja murahdus, jos koettaa tuijotella häntä ojossa vastaantulijoita ja välittömästi tietysti palkka oikeasta! Aika nopeasti tullut käytökseen huomattavaa parannusta. Jopa niin, että lähdettiin oikein yhdessä puistoon. Tesla oli aika kiva, vaikka tultiin ulos ruuhka-aikaan. Zelda oli ihan hirveä :D En päästänyt sitä Teslan kimppuun ja ei edetty ennenkuin rauhoittui. Se kiljui kuin pieni sika ja huusi. Kyllä mummot kattoi pitkään. Mä koetin unohtaa mummot ja keskittyä koiriin. No eihän siitä mitään tullut ja en halua pilata meidän kahdestaan sujuvia hihnalenkkejä, kun koira osaa kyllä kulkea ilman vetämättä ja sain pienen älynväläyksen... käytiin autolla pukemassa Zeldalle Teslan söpöt pinkit jälkivaljaat. Ne ei sovi sitten yhtään! Täytyy ladata kameran patterit ja ottaa noloja kuvia. Mutta näillä nyt mennään! Ei se lenkkeily lähde sujumaan lenkkeilemättä. Valjaiden avulla saan hallittua tuon sinkoilua ilman, että se on semmosta kaulapannasta nykimistä. Hienostihan tuo kävely sitten alkoi pikkuhiljaa sujua kunnes ne räkyttävät mäyräkoirat tulivat ja pysähtyivät oikein meidän taakse räkyttämään. Tesla reagoi, mutta uskoi pienellä komennolla, mutta Z ehti tietysti jo kiivastua Teslaan ja pätkä oli taas tahkomista, mutta voitto kotiin ja kotiovelle päästiin oikein hienosti hihnassa :) Ja se sinkoilu tosiaan kohdistuu Teslaan, repii karvoista, hyökkii, räksyttää, vainoaa, kyttää... ja kaikkea mahdollista? Hirmuinen pieni tuittupää.

Muutenhan elo tuon pennun kanssa on aika mainiota. Täydellinen sisäsiisteys on vielä haussa. Metsässä ollaan käyty 3-5 krt viikossa juoksentelemassa. Siellä ei ole noita hihnalenkkeilyn ongelmia. Suunnistajat, sauvakävelijät, spurgut yms. saavat olla omissa oloissaan. Jos eivät samalla polulla tule vastaan niin en ole koiria edes kytkenyt. Välillä tulee tuittukohtautksia, kun Z suuttuu, kun ei saa Teslaa kiinni ja sitten ollaan vähän aikaa jäähyllä remmissä kunnes rauhoitutaan.

Mulla alkaa harjoittelu viikon päästä ja siitä alkaa säännöllinen elämänrytmi 2kk eteenpäin. Ja aikaiset aamuherätykset! Tarkoittaa siis sitä, että remmilenkit on saatava kuntoon. Minä en ala aamuviideltä mettään ajelemaan enkä noita erikseen lenkittämään.

Muuta kivaa

Tesla on ilmoitettu molempiin voittajiin, Tuulan toiveesta. Zeldan ilmoitin sitten messarin Best In Puppy Show'hun. Harjoitellaan vähän matkustamista julkisilla ja ison yleisötapahtuman hulinaa. Mulla ei kyllä ole hirveästi epäilyksiä, että Zelda ei suoriutuisi reissusta reippaasti. Yks miinus puoli retkessä on, kun joudutaan siellä kehässä pyörähtää. Tuomari-setä saa varmaan pusuja ja juoksu voi olla loikkimista, seisominen istumista. Voiskohan näitä asioita treenata jotenkin etukäteen? Tarviikohan pennun jo osata seistä silleen hienosti takajalat aseteltuina? No meidän tavoite on, että häntä heiluen suoriudutaan hommasta. Siellä on samalla kaikkea muuta jännää, lemmikkimessut ja ehkä jopa agilitynäytös :)

Tesla pääsee taas perjantain tuuraamaan Elinan valmennukseen ja Lauantaina on Heinin koulutus. Agilityoppista ei siis pulaa. Ja 8.10 mennään sitten katsomaan mitä on jäänyt näistä käteen kisatilanteeseen. 2.10 on schapeilla kurssipäivä Piikkiön paimenkoulussa, tätä odotamme kovasti. Myös Zelda pääsee näkemään lampaita. Ja 9.10 päästiin Teslan kanssa Lentsun koulutuspäivään. Ihan huippu pariviikkoinen siis tiedossa! Koetan jaksaa bloggailla näistä tapahtumista.

tiistai 20. syyskuuta 2011

Agiliitoa ja erkkaria

Perjantaina pakkasin koirat autoon ja suunnattiin kohti Ojankon koiraurheilukeskusta, koska lupasin viedä Teslan Markolle Niinun valmennukseen. Jouduttiin sitten sitä ennen nollakoiraksi möllitokoon. Olin kotoa asti kertonut Teslalle, että nyt mennään aksaamaan ja eihän siitä tokosta mitään tullut. Tesla esitti hakukoiraa ja nenäpystyssä haisteli missä Marko on :) Ja kyllähän se sitten kivasti meni agilityä Markon kanssa, oli oikein ilo katsella. Ja Niinu vaikutti tosi kivalta koutsilta. Kuukauden päästä pääsen itsekin oppiin. Allekirjoitan täysin, että Tesla ei anna hirveästi ohjattaessa virheitä anteeksi.

Zet reipasteli ja ihastutti Ojangossa sen minkä ehdin sitä pitää "esillä". Näyttää kuulemma ihan ylikokoiselta vehnäterrieriltä. Ja Zet alkaa olla varsin reipas vieraiden koirien keskuudessa ja ihastui ensinäkemältä ruskeaan kelpiin. Se oli jotenkin hirveen kiva, vaikka lämpeni vähän hitaasti.

Illaksi ajeltiin Heinolaan. Oli hieman haikeaa, kun laumasta puuttui yksi. Zelda otettiin avosylin vastaan eikä Nadakaan viitsinyt ärhennellä juuri laisinkaan. Kovin olivat kaupunkilaistytöt onnellisia vapaudestaan ja Z puuhasteli pihalle minkä ehti. Sunnuntai aamuna äiti vei sen vähän ihmettelemään koiranäyttelyn pystytystä. Iskä sai olla päivän briardi vahtina, kun kaikki schapet olivat ilmoitettu SSKY:n näyttelyn yhteydessä järjestettyyn erkkariin.

Schapendoesien erikoisnäyttelyyn oli ilmoitettu ennätykselliset 76 koiraa, joista vain muutama oli poissa. Meillä oli kaikki koirat valioluokassa. Tesla esiintyi normaaliin tapaansa hienosti, mutta tuomari ei tällä kertaa nostanut pöydällä ja Teslaa ahdisti hieman se kopelointi. Arvostelussa ei moittimista:

"2 1/2 years. Feminine bitch of good type. Nice head. Good eye, ear and mouth. Enough neck. Good hint(??) angulations. Good body. Nice coat. Not very happy to be touched. More happy on the move." Erica Bakker van de Woestijne

Tuomari tuosta sanoikin, että valioluokan koiran pitäisi jo olla tottunut käsittelyyn. No eihän tuo ole. Tämä oli meidän vuoden kolmas näyttely, joista kahdesta ekasta tuli molemmista sertit ja arvostelut oli pöydällä. Eikä olla kyllä treenattu kopelointia. Jatkosta meidät käteltiin pois samantien. Alman kohdalla tuomari mietti pitkään ja otti jatkoonkin, mutta ei sijoittanut. Nada-mamma sen sijaan nappasi koko luokkavoiton ja lopulta vielä PN-kehässä hakkasi muut SA:n saaneet ja oli lopulta koko näyttelyn kaunein schapendoes :)


Nada oli vielä Lumikuonojen kasvattajaryhmässä ja hieno ryhmä sai KP:n. Mulla oli ilo juosta kunniakierros isossa kehässä ja kyllä mä Nadan voisin näyttelyssä esittää mielellään toistekin, kun se kulkee niin hienosti! Tosin ei varmaan kulkisi vieraiden kanssa pätkääkään.


Kyllä koiranäyttelyt vaan on raskaita ja onneksi Arttu oli samana viikonloppuna Heinolassa ja tuli mun kyydillä eli siis ajoi. Kiva vaihteeksi istua kyydissä, kyllä noita kilometrejä tulee ihan tarpeeksi. Ja tämä sama luksus jatkui maanantaina, kun pääsin Reetan kyydillä ja siivellä Turkuun Jänesniemen Elinan yksärille.

Lähdettiin Teslan kanssa reissuun ihan kahdestaan ja se teki kyllä hyvää. Tesla toimi ihan uskomattoman hyvin ja Elinakin meitä kovasti kehui. Välillä eksyi vähän haistelemaan ja Elina käski juosta vaan pois ja se tehosi tosi hyvin. Vauhtia riitti, kontaktit oli aika kivat ja kepit hienot! Mulla ei ollut yhtään epätoivoinen olo ja tuntui tosi sujuvalta, vaikka ohjaamisessa onkin paljon hienosäätöä. Harjoiteltiin ainakin niistoa, vekkaamista, pyöräytyksiä, persjättöjä, japanilaista, niistopersjättöjä... meillä tuntuu nyt niistot aika kivoille ja mä osaan jo sijoitella vekkauksia rataa lukiessa :)

Tänään piti päästä Zeldan aksailemaan... mun ryhmässä oli vain kaksi treenaaja eikä Teslan omassakaan ollut kuin kolme. Zelda kuitenkin päätti opetella avaamaan keittiön oven ja murtautui ruokasäkilleen. Ei ollut kiva yllätys tulla koulusta kotiin, kun eteisessä oli vastassa kaksi koiraa. Ja aamulla olin tietysti avannut uuden ruokasäkin, jota en ollut viitsinyt kaataa muovisäiliöön. Olihan siellä joku käynyt pienellä ryöstöretkellä. Zeldalla oli maha aika piukeana ja pömpöllä. Olo oli myös hieman tukala. Ja jano oli valtava. Parit puklut tuli ja suoli toimi normaalia tiuhemmin. Remmikävelyitä on tehty iltapäivän aikana. Nyt ei koiran olo vaikuta enää tukalalta ja maha ei ole pinkeä, masu kyllä pömpöttää hieman. Katsellaan millainen paskashow yöllä on tiedossa. Päiväruuathan koira söi omatoimisesti, mutta saa nyt paastota iltaruuan yli ja katsellaan aamulla tilannetta uudelleen...

Hieman mietin onko Tesla osallistunut moiseen nappulavarkauteen, mutta kaikinpuolin koira vaikutti normaalilta ja tuntui lähinnä noloutta kyyköttävän vuoteen alla, kun oli ylipäätään väärään huoneeseen päässyt. Otettiin siis kevyet agitreenit matalilla hypyillä. Hieman eilinen näkyi, mutta intoa tuntui olevan :) Täytyy päästä kisoihin katsomaan onko siellä yhtä hyvä draivi päällä, mitä nyt on treeneissä ollut viime kerrat!

lauantai 17. syyskuuta 2011

Briard vs Schapendoes's

 
Alkuun vähän Alman lämmittelyä: 



 Ja eiku vauhdilla ympäri pihan:

Tesla messiin:
 Voi ei, se hyyty!
 Tättärää, vain hetkeksi!
 Alma pohtii, että selviiköhän toi serkku tosta itsekseen?
Päälle pikkupäikkärit, Zelda 3,5kk ja Salli 10,5v