torstai 26. joulukuuta 2013

Vuosi loppuu, blogi nukkuu...

...vielä ehtii herättää ennenkuin vaihtuu vuosi!

Mitäs meidän loppuvuosi? Hiljaisolosta blogissa huolimatta ollaan treenailtu ja puuhailtu. Jotenkin tämä syksy on vaan ollut olevinaan kamalan kiireinen ja synkkä, toki kyllähän tämä pimeys ja kura alkaa ottaa aivoon. Ja vaikka työt pitäisi jättää työpaikalle, mutta kyllä se kiire ja stressi siellä kantautuu sitten kotiin väsymyksenä ja sen kyllä huomaa, nimittäin kodista.

Zelda on edistynyt syksyn aika oikein mukavasti. Ollaan päästy tottistelemaan oikein mukavassa ryhmässä ja hyvässä opissa. Sen seurauksena ollaan tehty läpimurto noudon suhteen, päästy luomaan pohjia metriseen sekä ylitetty A-este patukka suussa. Hakumaastossa on ehkä tullut hieman jarruvaihe, kun suorat pistot on sanonko mistä, joten niitä ollaan nyt sitten hinkattu ja vahvisteltu. Motivaatiossa ja vauhdissa ei edelleen moittimista, mutta ajatusta saisi olla hieman enemmän ja nenänkäyttö tuppaa vaihtumaan rallatteluksi. Tällä lumenmäärällä toki treenit jatkuvat vielä hyvän aikaa. Ilmaisua ollaan tehty kentällä ehkä joku 4-5 kertaa ja siinä ei ole muuta ongelmaa kuin se sama keskittymishäiriö mikä kaikessa muussakin. Tehdään nyt kuitenkin rauhassa etsiminen ja ilmaisu erikseen kuntoon ennenkuin isketään ne yhteen. Tokoon on saatu edelleen potkua Lentsulta ja tullaan saamaan myös ensikeväänä, joten eiköhän se avoin uskalleta pian korkata ja haaveet ovat tietysti jossain paljon ylempänä.

Zelda&Agility...

Me ollaan käyty koulutuksissa enemmän kuin laki sallii ja touhu on edelleen melko kaoottista ja ydinongelmia on hyvin perusasioissa. Syksyn oppeja ollaan saatu Satu Hillitä, Tuulia&Timo Liuhdoilta sekä Sonja Paavolalta. Ensi kevääksi saatiin paikka haluamastamme treeniryhmästä, joten päästään vihdoin hyödyntämään oppeja ja joku potkimaan vauhtia. Ahneutta menin jo pistämään ekan kisailmon menemään vaikka ei me kyllä valmiita olla, mutta ei olla maltista tunnettuja...

Tesla on tokoillut ja aksaillut vähän vähempi, kisoihin olisi pitänyt päästä enempi, Hillin ja Liuhtojen koulutuksen ovat myös Teslan listalle käytyinä, samoin kuukausittaiset Lentsut. Voittajan keskeneräisistä liikkestä uskallan sanoa, että istuminen on kunnossa, mutta tunnari ja ruutu vaatii edelleen hinkkaamista. Treenitahtia loppuvuodesta hidasti myös mukamas juoksut ja mukamas astutusyritykset... tästä päästään aiheeseen maailman surkein nartun omistaja... mullehan iski paniikki, kun Samu oli hoidossa ja Tesla herutteli itseään niin päätin, että sillä on juoksut ja varmasti tärpit ja kaikkea. Todellisuudessa ne juoksut aloitte Zelda...

Tästä päästään uutiseen, että pentusuunnitelmat elää ja tarkoitus olisi astuttaa Tesla komealla herrasmiehellä nimeltään  Nalle-Haukun Zenith kunhan neiti suvaitsee juosta. Montaa mahdollisuutta ei ole ennenkuin ikä tulee vastaan (järkyttävää!!!), mutta jos ei onnistu niin se on sitten tarkoitus niin, mutta onhan tässä vielä vuosi aikaa ja toivottavasti tammikuussa juostaan. Minua ei sinänsä pennutustouhu niin nappaa, mutta tykkään yhdistelmästä kaikinpuolin. Ja ei, meillä ei ole pentukuume eikä meille ole tulossa schapendoespentua, mutta yhden semmoisen voisin kyllä Poriin sijoittaa ;)

Messarin Koira2013 tuli koettua ilman titteleitä, mutta molempina päivinä Tesla oli erinomainen. Lauantain tuomarin makuun se oli liian kevyt, vaikka seisoi omilla jaloillaan. Sunnuntaina oltiin taas selkeästi enemmän tuomarin makuun eikä arvostelussa ollut moitittavaa ja hienostihan se pärjäsi ollen valioluokan toinen ja sijoittui vielä PN-kehässä kolmanneksi.

Kotimatkalla Maikki huijasi minut kattoo kissanpentuja, semmosia pyhiä birmoja enkä syttynyt yhtään, kun samassa taloudessa oli upeita norjanmetsäkissoja ja nyt oon jo melkein päättänyt, että sellainen tulee, kun sopiva tulee vastaan ja saa ehkä vähän rahaa säästettyä... Onneksi koiranpentuun on paljon helpompi sijoittaa tonni kuin kissaan :)

Tsemppiä kinkkujen (tai tofujen niinkuin omalla kohdalla) sulatteluihin ja onnistumisen täyteisiä blogitekstejä vuodelle 2014!

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Onnistumisia

Pikkuhiljaa, pikkuhiljaa niitä tuloksiakin alkaa syntyä :)

Käytiin viikko sitten purinalla saakka juoksemassa kolme kolmosten rataa tai Tesla juoksi ja ohjaaja läähätti perässä. Ei kovin fiksu idea lähteä suoraan yövuorosta kisaamaan, mutta ei ollut täysin turha retki, kun ekalta radalta irtosi kuitenkin nolla eli meidän eka SM-nolla korkattu hypäriltä. Tein vielä tosi typerän ohjausvirheen, joka söi sekuntteja, mutta siitä huolimatta päästiin ihanneaikaan, joten loi retki myös uskoa sen suhteen, että ei noissa suuremmankaan luokan kisoissa ole mahdotonta päästä ihanneaikaan. Ei me niille kärkipään kaahareille pärjätä, mutta omalla tasollamme on mahdollista saada joskus jotain aikaan. Loput radat olivat sitten sitä, että Tesla piti hauskaa ja mun jalat eivät kantaneet eli kaksi komeaa hyllyä...

Tänään oli TVA Pori Ry:n seuramestaruudet ja mehän tietysti osallistuimme sinnekin, vaihteeksi taas alokkaaseen Zeldan kanssa ja tällä kertaa se tuotti tulosta!

Luoksepäästävyys 10
Ei se istua malttanut, mutta ei hypännyt syliin.

Paikkamakuu 10
Koira oli kyllä kauhean levottoman oloinen ja sain tehdä aikalailla töitä, että sain sen alkuun kuulolle. Ei se kuitenkaan noussut ja skarppasi hienosti loppuun.

Seuraaminen kytkettynä 8,5
Zelda oli vähän kohelo ja olisi mielellään palkannut itsensä hihnalla. Juoksussa tunsin, kun koira selkeästi nousi, mutta ei onneks alkanu hyppiä. Pysähdyksessä se joutui suorastaan hyppäämään taaksepäin ja täyskäännöksessä katosi hetkeksi jonnekin.

Seuraaminen taluttimetta 10
Tässä koira teki melko puhdasta työtä ja ansaitsi kyllä varmasti kymppinsä, vaikka itse tiedän, että ei se sitä parasta mahdollista ollut.

Maahanmeno 9
Perse tuli maahan hieman jäljessä, mutta tuli sentään.

Luoksetulo 8
Tässä tuli työtapaturma. Matka oli kamalan lyhyt ja koira lähti hirveällä banaanikierteellä täysiä kohti ja molemmat siinä tajuttiin, että ei saanut sillä matkalla oikaistua itseensä ja tuli vinoon juuri väärinpäin, jotta olisi päässyt sujuvasti perusasentoon vielä edestä, joten pistemenetykset huonosti lopetuksesta.

Seisominen 10
Kiva napakka pysähdys ja ei jalatkaan liikkuneet. Olen tyytyväinen. Oli koko liikkeen tosi kuulolla.

Estehyppy 8
En oikein muista mitä muuta tässä kävi, kun että koira pysähty ja käänty hieman kohti tuomaria ja jäi kyttäämään sen näköiseinä, että kohta hyppää syliin, mutta ei onneksi hypännyt.

Kokonaisvaikutus 10
Jotain se tuomari kommentoi hyväntuulisuudesta tai -tahtoisuudesta.

Yht. 185, ALO1, KP, 3. sija ja TK1 eli enää meillä ei ole (onneksi) asiaa sinne alokkaaseen vaan odotamme innolla avoimen korkkausta, joka tulee tapahtumaan heti, kun saadaan nouto pakettiin :)

 

lauantai 12. lokakuuta 2013

Syksy rientää...

Blogi on ollut pahasti jäähyllä, en ole vaan saanut kirjoitettua ja sitten, kun saisin niin sanottavaa olisi ihan liikaa. Kaikkea on ehditty puuhastella, pohtia ja touhottaa, mutta sitten taas vastapainoksi työt on varsinkin syyskuun aikana stressanneet ja haitanneet harrastuksia ihan liikaa. Siihen sitten kaupan päälle pikkuvikoja kuten ärhäkkää vatsapöpöä ja revennyttä kannuskynttä...

Teslan kuulumiset

Teslan elämä on keskittynyt agilityyn. Ja se kävi hakemassa piirimestaruuksista ekan SM-nollansa Mariannen kanssa hypäriltä. Sijoitus ei ollut huima Satakunnan kovassa meditaistossa, mutta nolla on nolla. Muuten meillä on nyt kerta viikkoon treenipaikka TVA:n jatko/kisaavien ryhmässä Teemun opissa. Ja tokoillaan sitten enemmän ja vähemmän suurella innolla samojen vanhojen virheiden kanssa, mutta ollaan kyllä otettu aika hyvin itteämme niskasta kiinni esim. ruudun suhteen. Lentsun opissa on tarkoitus käydä kerran kuussa koko talven läpi.

Erkkarista käytiin hakemassa erinomainen arvio ja juoksemassa kunniakierros ja kiitos hei. Arvosteluun olisin kaivannu vähän enemmän kritiikkiä ja setä tuntui muutenkin jakelevan ERI:ä kuin karkkia...

4 yeard old greyis and black roamed bitch. in perfect condition. excellent proportions of the body. exellent upper and underline, angulations. moves fluently with harmony and with exellent drive.
Hartmut Mohr, Saksa

 Nada oli ROP-vet ja Vida sai myös sileän erin.

Minusta Tesla näytti ennen erkkaria ihan liikaa partikselta:


Ei se sitten erkkarissa enää onneksi niin hirveä ollut:

(c) Tiina Sipilä

Zeldan aktiiviviikko

Zeldan kanssa vietettiin syyskuussa oikein aktiiviviikkoa. Ensin käytiin paimentamassa lampaita kuttukuussa ja se oli kyllä antoisa reissu. Saimme Sinikalta kullanarvoisia neuvoja eikä meillä tullut yhtään konfliktitilannetta koko paimennusleirin aikana. Zelda sai ehkä ensimmäistä kertaa itse tutustua lampaisiin oikeasti ilman painetta eikä se kerännyt yhtään turhaumaa ja purkanut sitä saaliilla. Koko hommassahan on se jujuna, että koira oppii työskentelemään oikeassa vietissä.  Bonuksena Zelda pääsi vielä painimaan komeiden beussipoikien kanssa.


Lisää kuvia täältä.

Lentsun yksäri mahtui siihen väliin ja siellä oli tietty kivaa ja antoisaa niinku aina ja tokomotivaatio sai taas potkua eteenpäin.

Viikonlopuksi jaksettiin ajella vielä Uuraisille briardleirille. Sen leirin antia on saatu sulatella eikä sieltä kyllä oikeastaan lopulta jäänyt käteen meille paljon mitään. Koulutuksessa oli ehkä samanlainen olo kuin ensimmäistä kertaa Janitan tai Elinan agilityvalmennuksessa, että ollaanpa me huonoja eikä me osata yhtään mitään ja miten tää kaikki on näin kamalan vaikeaa, mutta ilman sitä jäljelle jäävää fiilistä, että vitsi mä haluan noiden oppiin uudestaan ja mä haluan oppia tuon kaiken. Jotenkin mä onnistuin vielä lauantaina kasvattamaan itselleni hirveän jännityksen (mikä nyt ei ole mitenkään uutta) ja Zelda ei ollut yhtään oma itsensä ja sitten kehuminen, palkkaaminen ja jopa koiran panta oli kaikki väärin. Ja omat taidot loppu yksinkertaisesti kesken. Toisaalta saatiin me sitten taas vahvistuksia omille ajatuksillemme ja jälkeenpäin asiaa puitua vain vahvistusta sille tielle, millä me edetään. Mä haluan, että treenaaminen tuntuu hyvältä sekä musta että koirasta eikä sen tarvitse olla missään vaiheessa kummallekaan ikävää.

Paljon oli puhetta, että täytyisi miettiä, mitkä on ne omat tavoitteet ja nehän meillä nyt on ollut tiedossa jo pitkään. Enkä mä suostu uskomaan, että menestykseen on olemassa vain yksi tie. Ja kyllähän sen nyt näkee, kun katsoo vaikka tämän vuoden PK-SM:ien tottispisteitä, että miten ne parhaat pisteet saaneet koirat on lopulta koulutettu.

Meillä on onneksi omassa seurassa loistavia tottiskoutseja, joilla on laajakatseinen näkemys kouluttamiseen ja saadaan ainakin vuoden loppuun edelleen jatkaa samassa opissa.

Mukavuusalueen ulkopuolella on käyty myös tokokokeissa. Ensimmäinen kaoottinen retki oli satakunnan piirimestruustokoihin, joissa räpiköitiin kolmostulos, kun koira oli keskittynyt kaikkeen muuhun paitsi minun kanssa tekemiseen. Seuraava koe olikin tavallaan palauttava treeni, jonka tarkoitus oli onnistunut eli se, että pelleily ei jatku vaan kaikki kiva loppuu siihen. Keskeytin siis kokeen kylmän rauhallisesti seuraamiseen ja vein koiran sanomani sanaakaan pannasta autoon. Kokeen jälkeen mentiin kehään ja tehtiin huippu onnistunut treeni, johon kehän laidaltakin kommentoitiin, että miksei se voinut toimia kokeessa noin.

Zeldan suurin haaste on sen vilkkaus ja keskittymiskyvyn puute ja mä uskon vahvasti, että kanavoimalla se kaikki tekemisen halu oikeaan suuntaan niin siitä tulee oikein toimiva paketti. Onhan se vähän kuriton ja vapaan kasvatuksen saanut osaltaan, että hieman enemmän olisi noihin omiin valintoihin voinut puuttua jo aikaisemmassa vaiheessa, mutta toisaalta se on musta edelleen luonteeltaan varsin pentumainen ja keskenkasvuinen eikä sillä ole kiire minnekään. En jaksa yhtään arvostaa kouluttajia, jotka ensin kysyvät koiran ikää ja sitten sen perusteella luettelevat, mitä sen jo pitäisi osata ja missä vaiheessa sen hallinnan pitäisi olla.

Zeldan MH-luonnekuvaus

Syyskuuhun mahtui myös mh-kuvaus ja siellä tuli kyllä nämä Zeldan puolet erinomaisesti esille:  "Avoin ja rohkea koira, jolta puuttuu keskittymiskykyä"

Videot kertonee enemmän kuin sanat.


Ollaan siis edelleen aktiivisia ja hereillä ja hakuiltu ollaan ahkerasti ja on ekat ilmaisutreenitkin takana, mutta ne varmaan ansaitsee ihan oman postauksen, jos vaikka ahkeroituisi taas :)

maanantai 19. elokuuta 2013

Agia koko viikonlopun edestä

Ja on se agility hieno laji ja on mulla kaksi hienoa agilitykoiraa, vaikka sen toisen suhteen oon monesti varsin epäileväinen, mutta lauantaina saatiin Liuhdon Timon opissa valtavasti kannustusta ja intoa taas treenata ja jatkaa lajin parissa. Nyt täytyy vaan hakeutua mahdollisimman paljon koulutuksiin ja suunnitella ne omatoimiset treenit huolella eikä vaan räiskiä menemään.

Zelda oli aika huippu. Toki se alkuun oli aika raskas eikä lähtö ollut kovin kaunista, mutta sitten ne radan pätkät mitä tehtiin oli kyllä niin upeita ja koira käänty ja ennenkaikkea ohjautu! Ei Teslakaan huono ollut ja saatiin sen kanssa koko 29 esteen rata tehtyä läpi. Teslan kanssa ollaan nyt jotenkin löydetty se yhteinen "flow" ja se vaan paranee.

Paljon tuli hyviä juttuja ja keskustelua mm. rimojen pudottelusta, kontaktien kohdalla siitä taakse jäämisestä sekä sitten ohjaamisesta siitä jalkojen ja askelien tärkeydestä. Ja täytyisi kuulemma joskus treenata Teslaa ilman käsiä niin oppisi sen askelien merkityksen.

Sunnuntaina oli Tampereella schapejen rotumestikset, osallistujia oli ennätyksellisesti 14, joista puolet medien kolmosluokassa. Meillä oli Teslan kanssa sujuvaa menoa, vaikka koira ei kyllä kulkenut ja varsinkin pujottelut olivat sairaan hitaat. Tuloksena oli sitten ekalta radalta sen mukaan 0.91 ja tokalla kämmäsin alussa kiellon ja siihen meni sekuntteja, en tiedä olisiko päästy tuolla menolla ihanneaikaan ilman kämmiäkään, mutta onneksi Tuija otti meidät videolle.

http://www.youtube.com/watch?v=OrUg7d-NZGc&feature=youtu.be

Fiilis viikonlopusta agilityn suhteen kuitenkin molempien kanssa katossa ja ensi viikonloppuna yritetään kotikisoissa kuroa ne sekunnit kasaan :)

tiistai 6. elokuuta 2013

Kohti harmoniaa

Tämän kesän schapendoesleiri on taasen takana ja pääohjelmanumerona meille oli siellä toko. Oheisohjelmana oli mätsäriä, jossa toimin tuomarina sekä tietysti spektaakkelimaiset arpajaiset. Osa koirakoista ahersi myös kiva koira kansalaisena -testin parissa.

Kouluttamassa meitä olivat Hollolan toko teamistä (HOT) Marko Vuorenmaa ja Aija Valli. Zelda pääsi onnekkaasti jälleen esittämään schapea ja tällä kertaa se meni lähes täydestä, kun kouluttajakin meni lankaan ja ihmetteli mutanttiversion kokoa. Pääsin myös Aijalla käymään Alman kanssa, kun Tuula ei jaksanut koko omaa vuoroaan Vidan kanssa. Alma oli aika säntäilevä, mutta tehtiin aika nappisuoritus luoksetulosta. Jäävät oli selkeästi haussa ja seuraamiseen treenattiin tiiviyttä vinoon kävelyn avulla.

Eli siis sekä Zelda, että Tesla olivat Markon ryhmässä. Lauantaina tehtiin Zeldan kanssa vasemmalle käännöksiä ja sain niihin hyviä ohjeita ja treenivinkkejä. Videolta katsottuan näytti myös todella toimivalta, joten ei ne meidän vasemmalle käännökset niin huonossa jamassa ole kuin kuvittelin. Suurin vika on ohjaajassa, joka juoksee niin lujaa, että ei yksinkertaisesti edes anna koiralle mahdollisuutta onnistua. Tokassa setissä katseltiin noudon palautusta ja siihen saatiin aikalailla samaa ohjeistusta mitä keväällä tehtiin Lentsun kanssa, joten eihän siinä ole kyse kuin treenin puutteesta!

Tesla ehti tehdä aika paljon juttuja. Ruudun hakemiseen saatiin uusi juttu. Sitä käytämme varmasti jonkin aikaa ja katsomme miten edistystä syntyy. Sitten treenattiin tunnarikapulan puremattomuutta. Tässä kohtaa rohkaistiin taas naksuttamaan, vaikka olen naksun noudossa hylännyt, koska uskon sen olevan osa syy siihen, että koira niin innokkaasti puree kaikkia kapuloita. Sitten tehtiin ihan perusasennon parannustreeniä. Eli koira oppisi tulemaan oikein korjaamatta. Ja sitten ehdittiin vielä katsoa luoksetulon stoppia ja tehtiin siinäkin uutta juttua.

Sunnuntaina oli sitten kokeenomaiset kisatreenit. Ensin pennut ja kokemattomat tekivät temppuradan, sitten oli nakkiluokka ja sitten vielä alokasluokka, jossa taisi olla peräti kymmenen koirakkoa. Zeldan kanssa halusin tehdä avoimen, vaikka sillä siellä olikin paljon kesken. Tehtiin ekaa kertaa paikkamakuu piiloon menemällä, emme siis ole harjoitelleet. Joskus kannattaa luottaa itseensä ja koiraansa sekä siihen, että jos se osaa maata paikoillaa, osaa se maata. Ja osasihan se! Teslan paikkamakuu oli just niinku pitikin myös. Kehäänmeno oli kyllä kaamee, eli ei ollu mukana mun kaa vaan juoksi kehän laitaan moikkaamaan tuttuja... siis schape.

Zeldan seuraaminen oli kokeessa kivaa ja siitä koira sai ihan kehujakin, mutta omistaja ei. Kävelen aivan liian lujaa. Ja tosiaan koira kykenisi tekemään ne käännökset ja meno olisi harmoonisempaa. Sama sitten toistuu jäävissä eli itse kun hiihdän hullua vauhtia niin, vaikka koira tekee jäävät niin näyttäisi paremmalta, jos meno olisi rauhallisempaa. Ja sitten ne ylimääräiset avut, mistä niitä oikein tulee ja miten niistä pääsee eroon? Voi itku ja apua. No täytyy kattella videoita kyllästymiseen ja pitää ne mielessä, kun seuraavan kerran hiihtää!!!

Lopussa tulikin sitten esiin Zeldan osaamattomuus. Luoksetulossa kävi kyllä pien kämmi, kun joku idiootti heitte sen patukan kehänauhan viereen ja se bongas sen ja sitten se bongas sudenkorennot, mutta se silti pysähty kahella käskyllä, mutta loppuosa meni pieleen. Nouto meni muuten hyvin osaamistasoon, mutta koira nousi seisomaan, mitä se ei koskaan ole tehnyt, mutta mä en ota innokkuuteen perustuvia virheitä liian vakavasti. Luovutus täytyy vaan treenata kuntoon. Jäävissä liikkuri piti kapulaa kädessään eikä Zelda päässyt siitä irti vaan jäi koomaamaan kapulaa ja vaihtoi kapulan sudenkorentoihin. Eli täytyy treenata niin, että liikkurilla on kapula! Sitten se kyllä teki ihan ok kaukot, vähän jähmeästi lähti, mutta pikkuhiljaa sytty. Hyppyähän Zelda ei osaa eikä osannut ja sitten tuli niitä sudenkorentoi ja muuta kivaa.

Teslalla ei ihan riittänyt moottoria tehdä voittajaa kunnolla helteessä. Seuraaminen oli just niin kamalaa, kun se voi olla. Sitten se bongas namikipon ruudussa ja karkasi sinne kunnes tuli ruudun aika eikä enää viitsinyt juosta. Luoksetulossa se kyttäs sitä kokoajan ja lähti tulemaan hitaasti, pysähty käskytä, mutta sinkosi ruutuun. Noudoissa se ei ollut yhtään oma itsensä. Yleensä se nousee noudoissa, mutta nyt se oli ihan että "mä en tajuu tai jaksa". Olin siis hyvin hämmentynyt, miten se kaukoissa kokosi itsensä ja teki ne hienosti aikaisempaan suoritukseen nähden. Eka vaihto taisi vaatia kaksoiskäskyn ja istu-seiso se tuli eteenpäin, mutta muuta huomauttamista ei tainnut itse vaihdoista löytää markokaan. Jotain positiivistä niin kehäänmenoa lukuunottamatta Tesla ei karannut kehästä :D

Mä oon jotenkin Teslasta hyväksynyt sen, että se on hieman tuulella käyvä ja olen ollut sen kanssa kuitenkin kokeessa, jossa se on ollut ihan huippu ja sitten taas ihan kaameissa kokeissa. En siis masennu sen huonoista suorituksista vaan meille pääasia tokon treenaamisessa on sen hauskuun ja uskon, että sillä asenteella silti voidaan joskus ilman kiirettä saavuttaa se TVA-arvo. Koitetaan asennoitua tohon agilityyn hieman vakavammin ;)

Zelda 2v olen kyllä kauheen ylpee ja vaikkei kukaan muu usko niin mä tiedän, että siitä tulee vielä huippu tokokoira, kun vaan jaksan tehdä töitä. Ja eniten mun täytyy tehdä töitä itseni kanssa. Niin kirjallisessa ja suullisessa palautteessa tuli esiin, että mun täytyisi tehdä paljon kokeenomaista treeniä, ei siis tarvitse aina tehdä koko luokkaa vaan ihan myös muutamia liikkeitä putkeen liikkuroituna, jotta oppisin käyttäytymään rennosti koetilanteissa. Tietty se ois huippua, kun olisi treenikavereita, jotka olisivat yhtä tarkkoja ja jaksaisivat intesiivisesti puuttua jokaiseen virheeseen ja päännykäytykseen. Kouluttajilla oli kyllä rankka päivä helteessä, molemmilla, kun vetivät pitkän kisatreenin läpi ja jaksoivat puuttua jokaiseen asiaan ja vielä puhua niistä pitkät saarnat. Toko on kuitenkin hienosäätöä ja pienillä asioilla on merkitystä. Meillä ne asiat tosin ovat paikoin vielä hyvin suuria :D Ja mä vielä muistan miten Zelda juoksenteli päättömänä lintujen perässä toukokuun koulutuksessa tai vuosi sitten se ei suostunut palauttamaan patukkaa yms. pientä kivaa ja hei me ollaan päästy kaikista näistä yli, joten päästään kyllä muustakin! Ohjaajalla sen sijaan on kivisempi tie edessä oman päänuppinsa kanssa.

Kiitokset Katille leirin järkkäilystä ja loistavista kouluttajista. Nyt on taas eväitä eteenpäin ja täytyy muistaa pitää kaikista ajautksista kiinni ja noudattaa niitä. Ja ottaa paljon videolle omaa sätkynukkeiluaan niin ehkä se siitä paranee...

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Lomalla

Zeldan lomaan on kuulunut lähinnä pöhköilyä:





 Tesla on keskittynyt aksailuun:





Tesla kävi myös Kiiran kartturoimana kisaamassa pari rataa keppivitskalla ja hyllyllä VAU:n kisoissa.

Briard-erkkari 2013

Meidän blogi on ollut hiljainen sitten alkukesän. Erkkaripäivitys on jäänyt tekemättä ja siitä eteenpäin sekä minä että tytöt ollaan lomailtu omillamme. Tesla ja Zelda ovat lomailleet ja hieman puuhastelleen Heinolassa ja minä olen lomaillut ystävän luona Berliinissä. Samalla tuli käytyä Prahassa, tsekeissä festaroimassa, Dresdenissä ja Tukholmassa. Yhtään briardi ja schapendoesia en matkalla nähnyt, mutta Berliinin koirakulttuuri sai taas huokailemaan kateellisena. Koirat ovat käytönnössä kaikkialle tervetulleita ja kulkevat paljon vapaana ja osaavat oikeasti käyttäytyä.

Erkkarissa tuli tosiaan tokoiltua... kamalasta lintukoomailusta huolimatta räävittiin kasaan nippanappa 160 pistettä. Koomaamista lukuunottamatta Zelda oli melko kiva. Pulliaisen Riikka antoi ekasta seuraamisesta meille kympin ja loput oli sitten enemmän ja vähemmän koomaamista. Hypyllä touhu lähti kokonaan käsistä ja vaihteeksi nollattiin liike. Paikkamakuussa tarvitsi kaksi käskyä, kun ei kuunnellut vaan kyttäsi lintuja. Toisaalta tehdessä teki hyvin eikä mikään kehän ulkopuolinen häiriö haitannut. Näyttelyteltat kasaantuivat ja koiriakin oli likempänä kehää kuin normaaleissa tokokokeissa koskaan. Erinomaisen onnistunut häiriötreeni siis kaikenkaikkiaan.

Seuraavan päivän Vehviläisen Anun leikkikoulutuksessa Zelda oli aika kiltillä päällä. Hyvin se jaksoi leikkiä helteestä huolimatta, mutta hieman se oli potkuton. Pureuduttiin paljon irrotusongelmaan. Lintuja se ei bongaillut, kun leikittiin kokoajan aktiivisesti yhdessä.







Tokosta oli aika vähän kuvia, mutta yllä muutama. Tästä linkistä löytyy jonkin verran leikkimiskuvia Zeldasta. Kehässä Zelda ei käynyt, mutta paljon tuli nähtyä muita briardeja ja meiän seurueen paras oli kyllä Kimmo, joka voitti nallen täysin ansaitusti:

Kivaa oli nähdä myös Zeldan Sinko-siskoa, joka tokoili avoimessa luokassa:




Ja Maikki ja Lotta jättivät alokasluokan kolmannella ykkösellä putkeen saaden TK1 koularin erkkarissa:



Zelda oli onneksi tokana niin sain rauhassa seurata kaikki tokoilevat briardit sen jälkeen :) Mukavasti oli osallistujia mestiksissä ja toivottavasti tulee vielä paljon näkymään tokobriardei. Tän vuoden perusteella voisi ensi vuonna olla jo enemmän kuin muutama koira ylemmissä ;)


keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Kurkistus SM-tunnelmiin

Edellisen päivityksen kalenteri ei ole enää ajantasalla. Briardien paimennuspäivä meidän osaltamme meni sivusuun, mutta meillä oli jotain paljon tärkeämpää tekemistä. Käytiin hakemassa kokemusta ja maistiaisia tulevaisuuden varalle tokon SM-kisoissa Pieksämäellä. Päästiin osallistumaan karkeloihin oman seuramme (TVA Pori Ry) joukkueessa alokasluokan koirakkona. Ja selvisimme helteestä ja häiriöstä kiitettävästi linnuista huolimatta. Ykkönen oli yhdestä nollasta kiinni, mutta tärkeämpää oli kuitenkin kokemus ja se, että koira pysyi hanskassa, vaikka keskittymisessä olisi ollut parannettavaa. Jossitella ei pidä, mutta ilman hypyn nollausta oltaisiin jopa saatu sileä ykkönen!

Kehä 1 Anne Nokelainen
Luoksepäästävyys 8
Olisi halunnut tuomarin syliin
Paikkamakuu 9
Ei noussut heti perusasentoon
Kokonaisvaikutus 9

Kehä 2 Erkki Shemeikka
Seuraaminen taluttimetta 7,5
Ihan luokatonta Zeldaa, koira ei keskittynyt ja kyttäsi lintuja
Liikkeestä pysähtyminen 9
Koira ei edelleen keskittynyt, mutta suoritti liikkeen oikein. Kumarruin perusasentoon pyydettäessä liikaa koraa kohti.
Hyppy 0
Istui vaan ja koomasi lintuja... huoh. Tuomari oli kiva ja halusi, että tehdään hyppy nollauksen jälkeen. Koira koomasi edelleen, mutta hyppäsi lopulta lievin avuin... Ja jäi hypyn toiselle puolelle seisoen koomaamaan...
Kokonaisvaikus 8
...koomasta huolimatta.

Kehä 3 Riitta Räsänen
Seuraaminen 8
Alko jo pätkittäin näkyä sitä normaalia, mutta ei todellakaan lähelläkään koiran tasoa.
Maahanmeno 8,5
Oli hitaahko ja mun avut korostetut.
Luoksetulo 9
Hienosäätöä lopussa, muuten kiva.
Kokonaisvaikutus 8

ALO2 152,33

Kaikenkaikkiaan 2-vuotiaan briardin riiviön ja jännittävän ohjaajan ekaksi isoksi kokeeksi hieno suoritus. Olemme siis tyytyväisiä ja tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin mieli rikkaampana. Totuus on, että koira osaa kyllä teknisesti alokkaasta jo lähes kaiken tarvittavan kymppeihin, mutta keskittyminen ei aina ole ihan sataprosenttista, varsinkaan ulkona. Nyt täytyy rakentaa koiran mielentilaa enemmän oikeaan suuntaan ja ottaa itsekin rennommin.

Pieksämäellä piisasi hellettä, mutta meillä oli onni, kun saatiin majoittua omakotitalossa Marin porukoilla ja Zeldan ei tarvinnut hengata enää kokeen jälkeen helteessä ja se pääsi illalla vielä uimakouluun. Kaikenlisäksi matkakumppanina oli aina yhtä cool Hemmo-nöffi. Oli kyllä kauhean helppo ja huoleton reissu kahden lungin ja ihmissosiaalisen otuksen kanssa.









perjantai 31. toukokuuta 2013

Kesä 2013

Kalenterin päivitys vuonna 2012 on ollut aika olematonta, mutta koitetaan listata meidän tämän kesän ohjelma yhteen. Vielä on tilaa jokuselle koulutukselle ja muulle tapahtumalle.

Toukokuu

Zeldan paimennuskurssi maanantaisin, Eurajoki
Zeldan agikurssi ke klo 18, Reetta Mäkelä
Teslan agiryhmä ke klo 19, WeCa
Zeldan tottistelut, PPKK, satunnaisesti
Zeldan hakutreenit 1-3 krt viikossa
Teslan voi/evl ongelmat sekä temppukurssi tiistaisin
25.-25.5 Lentsun tokokoulutus, Tesla & Zelda
Tokoa omatoimisesti molemmille :)

Kesäkuu

Zelda ja Tesla paimennuskurssit Eurajoella
Teslan agitreenit jatkuu keskiviikkoisin
Zeldan hakutreenit jatkuu 1-3krt viikossa (+esineruutu, ilmaisutreeni)
9.6. Agilitykisat Janakkala, 2xmedi3, Tesla
12.-13.6 Paimennusleiri, Kuttukuu, Tesla & Zelda
30.6 Paimennuspäivä, Somero, Zelda

Heinäkuu
6.7 Rotumestaruus toko, Zelda
7.7 Opi leikittämään koiraasi, Anu Vehviläinen, Zelda
13.-29.7 Tytöt mummolassa, minä saksan ja tsekin maalla :)

Elokuu
3.-4.8 Schapendoesleiri, Sysmä, Tokokoulutus Marko Vuorenmaa, Tesla
Teslan agitreenit jatkuu
Zeldan hakuilut jatkuu
Omatoimi tokoo, ehkä jotain porukalla tokoo, ehkä onnistuu tunkee johonkin koulutukseen tokoo?

Syyskuu
3.-4.9 Paimennusleiri, Kuttukuu, Zelda
6.-8.9 Briardien koulutusleiri, Uurainen, Anu Vehviläinen ja Janika Elo
21.9 Schapendoes tokorotumestaruus
22.9 Schapendoes erikoisnäyttely
TVA:n kurssin on varmasti jo alkaneet ja molemmilla tytöillä on ainakin oma tokoryhmä :)

Mun mielestä varsinkin tuo elokuu kaipaisi kovasti jotain täydennystä :) Ja yritän saada varmaan jotain kurssipaikkoja hirveeltä harmikoiralta. Ja agikisakalenteria erityisesti voisi täydentää. Miksei joku tokokoekin, jos päästään Zeldan kanssa vauhtiin!

torstai 30. toukokuuta 2013

Kymmenen kertaa

Ei ole vielä kesäkuu ja hakutreenisaldo on ihan huippu. Eilen ekaa kertaa yks treenikaveri sanoi myös ääneen, että Zelda on kehittynyt. Ja maanantaina alkaneella hakukurssilla koutsi käski nostaa vaatimustasoa ja vaikeuttaa treeniä. Eikä me saada sitä ilmaisun opetustakaan säästää talveksi vaan kyllä se rullatreeni alkaa, hyvästi haukku. Saanpahan syyn tilata keltaiset irtorullat :)

Miksinäin? Zeldalle varmasti saisi haukkumisella sen HK1-koularin ja se kykenisi myös haukkuvaksi, mutta pidemmän päälle rulla kuitenkin tuntuu järkevämmältä ja vaikka sen opetus on monivaiheinen niin se on lopulta koiralla helpompi. Zeldalla on myös paha tapa tunkea maalimiehen syliin, joten rullalla päästäisiin tästä ongelmasta eroon ilman, että joudutaan kauheasti kieltämään ja paineistamaan piilolla. Maalimieskäytöstä toki opetellaan edelleen, vaikka rulla on tavoite. Niin ja sitten tietysti omasta mielestäni rulla on helpompi muuttaa haukuksi, joten ei me hävitä mitään, jos opetellaan se rullailmaisu nyt muualla kuin metsässä ja opetellaan haukkumaan kunnolla käskystä ihan muuten vaan.

Meidän suuren luokan tähtäimet on edelleen tokossa, mutta oishan se typerä treenata hakua ajatuksena pelkästään se HK1, joten treenataan sitäkin ajatukset korkealla, tavoitteet toistaiseksi maltilliset.

Tokoa!

Tokossa meillä on takana huippu viikonloppu Lentsun opissa. Ja mulla oli oikeen muistiinpanovihko! Ja asetettiin omat tavoitteet ja tavoitteiden täyttymispäivä. Ja saatiin paljon hyviä neuvoja, uskoa tulevaan ja naurua. En jaksa klikkailla tänne kuvia, mutta täältä löytyy otoksia viikonlopulta ja Zeldaan jahtaamassa puluja:

http://sannarautio.kuvat.fi/kuvat/2013/Schapetoko+viikonloppu+25-26.5.2013/

Tämmöset koulutusviikonloput on huippuja ja antaa kyllä taas eväitä pitkäksi aikaa.

Aksailua...

Päästiin eilen viimein mukaan ohjatuille... Zeldan kanssa meni kivasti, kun ohjelmassa oli kepit ja kontaktit, ei tarvinnu ohjata. Tesla oli vähän laimee ja tänään se olikin sitten ihan kipeä, mitälie syöny. No ei se onneksi kovin kipeän kuuloinen ole, kun kaivoin sen viimen sängyn alta pesuun ja pistin kylppäriin kuivumaan... :)

torstai 23. toukokuuta 2013

Onnistumisen iloja


Hiottiin viimeksi Lentsulla sotasuunnitelmaa kaukoihin ja en ole ehtiny ehdollistaa niihin kuuluvaa kosketuskeppiä, kun saatiin semmosen vaihdot aikaan takapihalla, että teki mieli hyppiä koiran mukana. Ollaan siis pääsemästä niistä kyttäämiskakeista veks ja siirtymässä vauhdikkaisiin vaihtoihin.

Mä oon kyllä yleisesti kauheen tyytyväinen Zeldan työskentelyhalukkuuteen ja en oikein tiedä, miten se voisi olla parempi. Toki se voisi olla keskittyneempi ja vähemmän vilkas, mutta mä itse tykkään, että koira saa olla vähän vilkas, toki se on haaste tokossa, mutta kyllä se liika vilkkaus on sitten jossain toisessa ominaisuudessa plussaa.

Teslan kanssa aloitettiin lyhyt kurssit aiheina temput ja voi/evl ongelmat. Tesla oli temppukurssilla aika taitava, ylläri, ylläri :) Sehän nyt osas lähes tulkoon jo kaikki temput mitä oli vuorossa, peruutus, kiepit ja jalkojen ali pujottelu.

Kauheen ahkerasti ollaan edelleen hakuiltu ja ensi viikolla alkaa kurssi, joten sieltä hakemaan vähän tilannekatsausta ja evästystä jatkoon.

Tiistaina tein molempien tyttöjen kanssa jopa pienet aksapätkät treeninvedon päälle ja kyllä oli kivaa! Tesla oli tietty super ja Zelda ohjautui jopa muutaman esteen!

Zeldan kanssa ollaan tokossa nyt oikeesti keskitytty niihin käännöksiin ja kyllä sitä valoa näkyy. Ja meillehän ei riitä mikään kohtalainen vaan tavoitteena on oikeasti melko lailla täydellinen seuraaminen, jota kelpaa esitellä kesäkuussa rotumestiksissä, vaikka taivaalla lentäisi tuhat lintua eikä kukaan pääse sanomaan, että aukeaa pätkän vertaa. Menemme sinne siis näillä näkyminen aloon, vaikka kaukot on kääntyneet parempaan suuntaan ja noutokin etenee pikkuhiljaa tai lähinnä se luovutus ja loppuasento. Luoksetuloa täytyisi muistaa tehdä kanssa, koska se on vähän semmonen katoileva liike vielä tässä kohtaa.

ps. kuka järjestäisi mulle aikaa lähtee Teslan kaa agibaanoille tai vaihtoehtoisesti veisi sen moisille :P

tiistai 21. toukokuuta 2013

Kauheesti kaikkee muttei paikkaa rinkiin


En ole yhtään ehtinyt kirjoitella meidän paimennustouhusta. Ollaan nyt kuitenkin kurssilla Eurajoella ja opetellaan olemaan saalistamatta lampaita ja tekemään töitä nöyränä.  Jotenkin musta tuntuu, että tästä hallintatreenistä voi olla hyötyä monessa muussakin mutkassa.

Lintujen jaakaaminen on nyt kesäkaudella häirinnyt paljon meidän tokoiluja, mutta siitä huolimatta saatiin mielestäni todella loistokas suoritus Varsinaissuomen ja Satakunnan kennelpiirien näyttökokeessa aikaiseksi.  Koira pystyi häiriöstä huolimatta tekemään, vaikka taivaalle katselu häiritsi pahasti teknistä suorittamista ja aiheutti ylimääräisiä käskyjä, mutta paketti pysyi kasassa. Paikkamakuu oli kyllä surkea, juoksut ei ole selitys ja niiden kanssa täytyy selvitä sitten isona tyttönä, mutta mun mielestä alle kaksi vuotiaan briardin kohdalla ei voi olla kovin kiukkuinen, jos naapuri lähtee kävelemään ja sen päälle lorahtaa niin, että on pakko putsata ja sitten unohtaa mitä on tekemässä ja nousee epävarmana ylös. Zelda saa kaiken anteeksi, koska se ei jahdannut lintuja, kunhan vain katseli.

Suoritus näyttää kivalta myös videolta:

 http://www.youtube.com/watch?v=UFqm0QAkXR0&feature=youtu.be

Tuomarit eivät kyllä nähneet meidän potentiaalisuutta ja erinomaisuutta ihan samassa mittakaavassa :D

Ohjaajan jännittäminen ja epävarmuus näkyy ja vaikuttaa koiraankin. Ohjaajan tulisi olla määrätietoisempi! Koiran työskentelyasenne voisi olla parempi, joskin mukaviakin pätkiä näkyy. - se on välillä vallaton. ”

Varmasti jännitin ja olin kokoajan epävarma, koska se sinkoaa linnuille. Yksi tuomareista tuumasikin, että ohjaajalla on luottamuspula koiraan, vaikka kehui kyllä positiiviseksi yllätykseksi rotunsa edustajaksi. Määrätietoisuutta kyllä varmasti, mutta koiran asenne on kyllä kohdillaan. Korrin Pekka esitti asian koulutuksessa joskus paljon paremmin ”onpas sillä valtavasti tekemisen halua”. Ehkä se tekemisen halu vielä kohdistuu muualle kuin vakavaan työntekoon eikä briardin nyt kovin vakava kuulu ollakaan. Ja ohan se joo vähän vallaton ja kuriton, mutta se me tiedetään ja ollaan nyt alettu siihen kiinnittämään enemmän huomiota…

Tuomareiden mielestä huomio tulee kiinnittää:
 a.. seuraamiseen; koiran paikka ajoittain aukeaa
 b.. noutoon; epäonnistuu kokonaan
 c.. paikalla makuu; koira ei pysy
 d.. ohjaajan pieniin vartaloapuihin. 

a.   No kai se irtoo kun välillä unohtuu haikailee taivaalle eikä ne käännökset edelleen oo valmiit, varsinkaan vasen. Olen nyt pyrkinyt treenaamaan seuraamista paremmassa vireessä niin saa käännöksiin särmää. Kyllä se siitä.
b.   Minusta se oli kerrassaan täydellinen. Toki ne tuomarit ei olleet nähneet meidän kapulatansseja. Eikä ne tiennyt, että ollaan vaihdettu opetustekniikka enempi ”tottismaiseen” noutoon ja se kapulan pito on täysin kesken. Ja vauhti on tärkeä eli haluan koiran juoksevan täysiä kapulalle, ottavan sen heti suuhunsa ja palauttavan yhtä lujaa. No tekihän se sen!
c.   Täysin totta, edellä mainituista kootuista selityksistä huolimatta.
d.   Ai ne oli vaan pieniä, no sehän tarkoittaa, että meillä on suunta parempaan :D

Tärkeintä kuitenkin, että olin itse tyytyväinen ja uskon koiraani. Ikähän tuolla tulee vastaan, joten tämä tilaisuus meiltä meni ohitse ja niin hienoa kuin olisi ollut päästä rinkiin tokoilemaan niin pääsemöttymyys ei ole este saavuttaa niitä tavoitteita. Mä olin kuitenkin vielä jonkin aikaa sitten aika epätoivoinen meidän tämän kesän ulkotokoilun suhteen, mutta tuolla Oripäässä käynti antoi toivoa siihen ihan valtavasti eli reissu ei todellakaan ollut turha. Meiän seuralla oli myös kauheen kiva yhteishenki ja kuudesta TVA Pori  -tunnuksilla varustetusta koirakosta mukaan pääsi kolme. Toki sitä hieman harmittaa ja vähän pettyi, kun ei tuohon joukkoon kuulunut, mutta toisaalta kyllä mulla vähän sellainen kutina oli, ei nyt vaan oltu sitä mitä haettiin, liian vallattomia :D

Ensi viikonloppu on onneksi pelkkää tokoa Lentsun opissa, sitä me tähän kyllä kaivataan. Luvassa on varmasti naurua ja tokon iloa, se sopii meille. Tärkeintä on positiivinen asenne ja se, että treenaaminen on hauskaa. Tavoitteet täyttyy kyllä sitten ajallaan.

ps. en jaksa enää kirjottaa jälkikurssista, mutta eiköhän se ole seuraava otsikko, jäljessä luuhaa ;) 





 

tiistai 14. toukokuuta 2013

Tee Se Itse -hakuporukka


Jos haaveilee joku päivä korkkaavansa PK-uran hakupuolella on sen eteen tehtävä töitä eikä yksinäinen puurtaminen auta ja kun se haku nyt vaan tuntuu olevan se meiän juttu noin niinku ensisijaisesti! Hakuporukan puutteessa ei auttanut sitten mikään muu kuin alkaa huhuilla porukkaa kasaan ja sehän kävi kätevämmin kuin osasi uskaltaa toivoa.

Meillä on haun suhteen kevät alkanut siis vallan loistavasti. Tilastoiden sanoisin, että kuudet treenit ja neljä eri maastoa. Porukan rotukirjo on mukava, holskua, suursnautseria, bortsua, mudia, lapukkaa, vesikoiraa, lapparia ja sitten tietty yks kohnottaja briardi. Toistaiseksi ei ole tarvinnut tehdä porukan suhteen mitään rajoituksia ja ollaan saatu sopivan kokoisia treeniseurueita aikaan. Näillä mennään kunnes toisin todetaan.

Meiän treenailut on siinä vaiheessa, että tarvitaan paljon toistoja ja itse harjoituksen on suhteellisen lyhyitä. Nyt ollaan viimesen kolmen viikon aikana päästy treenailemaan 2-3 kertaa viikossa eikä aikaa ole kulunut kuin 1,5-2,5h kerta, joten ei yhtään mahdotonta.

Zeldan kanssa tehdään tosissaan töitä nenänkäytön eteen eli tehdään lähes tulkoon pelkkää tuulitreeniä. Mukaan ollaan otettu käyttäytyminen maalimiehillä, koska koiran maalimiesmotivaatio on sitä luokkaa, että se kestää vaatimista eikä lähde maalimiehen luota pois. Ensin opetellaan istumaan ruuan avulla ja sitten saa patukalla leikkiä. Ollaan jo hieman päästy hajun poiminnassa etenemään niin, että kun tiedän koiran saaneen varmasti hajun ja paikallistaneen maalimiehen peräännytään piilolta ja teen lähetyksen niinkuin keskilinjalta.

Zelda tekee mun mielestä paljon paremmin töitä kuin viime vuoden puolella, mutta edelleen se kohnotus ja vilkkaus asettaa haasteita. Keskilinjalla otan sen perusasentoon ja se nostaa nenäänsä ja lähtee luottavaisesti suunnistamaan eteenpäin ja nappaa hajun ilmasta ja yleensä siinä kohtaa tulee se haastavin osuus. Se ei malta paikantaa hajua loppuun ja liinalla, kun jarruttaa niin rupeaa herkästi pyörimään. Tällä taktiikalla me nyt kuitenkin luottavaisesti edetään ja uskotaan vahvasti, että hyvää tulee.

Yltiäpositiivinen tavoite olisi rakentaa maastossa työskentely, nenän käyttö ja etsiminen siihen pisteeseen, että ensi talven aikana saisi rakennettua ilmaisun ja sitten keväällä siirrettyä sen maastoon ja sitten sitten… :D HK1 ja viimeisen sertin metsästys ;)

torstai 9. toukokuuta 2013

Tokouran korkkaus


Zeldalla oli suureelliset tavoitteet startata tokoilunsa jo ajat sitten, mutta sen henkinen kehitys on kuitenkin suunniteltua hitaampaa ja mitä sitä kiirehtimään. Ei me kuitenkaan maltettu olla menemättä sinne kokeeseen, vaikka koira oli mielestäni täysin kesken ja koetta edeltävän kuukauden aikana se unohti suurimman osan liikkeistä. Jälkeenpäin ajateltuna aiheuttaakseen omistajallee harmaita hiuksia…

Kehäänmeno ja luoksepäästävyys oli kyllä ehkä koirahistoriani kaoottisempia kokemuksia. Teslan MH-kuvaus oli ehkä kauheampi. Ei tässä auta selitellä enempää vaan pistää video kehiin:

 https://www.youtube.com/watch?v=xnSU1szjAgs

Ei varmaan kukaan yleisöstä uskonut, että koira pystyy makaamaan paikoillaan kaksi minuuttia, mutta kauhunsekaisista tuntemuksista huolimatta saatiin pohjille mukavat pisteet. Yksilöliikkeissä en ollut seuraamiseen yhtään tyytyväinen. Toisaalta en uskaltanut viritellä koiraa pätkän vertaa.

https://www.youtube.com/watch?v=84OQBiEKLek

Ykköstulos kuitenkin kurottiin kasaan ja oikeus korkata avoin on, sitten kun ollaan valmiimpia ;)

Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen kytkettynä 9
Seuraaminen taluttimetta 8
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 9
Luoksetulo 10
Seisomonen seuraamisen yhteydessä 10
Estehyppy 0
Kokonaisvaikutus 9

14.4.2013, Pori, Tuomari Ilkka Sten, ALO1, 167p

Tuo estehyppy oli ihan oma moka ja ilman sen nollausta ois ollut kyllä komeat pisteet, mutta ykkönen on ykkönen.

Seuraavassa kokeessa ei sitten menny sinnepäinkään.

Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 0
Seuraaminen kytkettynä 10
Seuraaminen taluttimetta 10
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 6 1/2
Luoksetulo 5
Seisomonen seuraamisen yhteydessä 10
Estehyppy 0
Kokonaisvaikutus 7

28.4.2013, Pori, Tuomari Juha Kurtti, ALO3, 125p

Toi maahanmenon nollaus oli jotain ihan Zeldan laamailua. Se lähti hiippailee rivistä mua kohti. Ehkä sitä ahisti, kun juoksut oli tuloillaan. Vuoti sitten seuraavana päivänä kuin seula ja Usko-holskun hajutestin perusteella alko jo ennen hakutreenei erittyä lemmennesteitä. Juoksutarkastuksen se kyllä suoritti eikä hallilla pahemmin urosten päitä käännellyt. Toki viimeksi se vuoti kuin seula 21 päivää eikä sitä ennen tai jälkeen mitään. Alkoi ja loppui koko touhu kuin seinään eikä paljon koiran mieltä hetkauttanut. No se selittelystä...

Seuraamisiin sain hieman sitä koottua, mutta sitten homma hajosi lopullisesti, eikä koira yhtään kuunnellut tai keskittynyt olennaiseen ja videot taas kertonee enemmän:

  https://www.youtube.com/watch?v=JfP9s1doK7w

  https://www.youtube.com/watch?v=mZJdcH7B-OM

Onneks Maikki ja Lotta pitivät kyseisessä kokeessa rodunmainetta yllä ja nappasivat ykkösen kunniapalkinnolla :)

Juoksjen takia jäi sitten se MH-kuvauskin väliin :P

No mutta tästä on meillä suunta taas vain ylöspäin ja nokka kohti uusia haasteita! 

ps. käytiin me toki kokeiden välissä kupittaalla jahtaamassa puluja... kaikkeen sitä ihminen rahansa pistää ;) 

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Estehakuisuus vs. Hallinta


Päästiin osallistumaan Zeldan kanssa Myytin koulutuspäivään, jossa aihe oli otsikon mukaista agilityä Hillin Satun opissa. Meidät oli laitettu ”Sinkoilijat” –ryhmään, vaikka oikeastaan Zeldan suurin ongelma lienee estehakuisuus, saalistaminen, omapäisyys ja vallattomuus seinän toisella puolella. Me treenaamme siis samassa hallissa niin tottelevaisuutta ja agilityä ja tuolla väliseinällä on jokin maaginen merkitys, kun toisella puolella tuppaa unohtumaan kaikki perusasiat kuten paikoillaan istuminen ja lelun palautus.

Ohjaajapehmeiden ja nöyrien schapejen sekä yli kuuliasen Salli-briardin kanssa en ole joutunut painimaan vastaavien ongelmien kanssa kuin Zeldan. Olen saanut kaikki koulutusvirheet anteeksi ja agility on lähinnä ollut sitä oman liikkumisen ja ohjaamisen hallintaa, jota koirat ovat lukeneet ilman sen kummempaa opetusta. Esteiden oikeaoppinen suorittaminen ja irtoaminen ovat oikeastaan Teslan kanssa ainoat asiat, joita olen oikeasti opettanut. Se ohjautuu huonosti takaa, mutta suurin osa meille sopivista ohjauksista on mahdollista toteuttaa edestä.

Nyt väännetään tätä mahdottoman vaikeaa ja kiehtovaa lajia kuitenkin Zeldan kanssa. Koiralla on rodun edustajaksi erinomaiset fyysiset puutteet, siltä löytyy sitä draivia, jota Teslalle hieman soisin enemmän ja se rakastaa tekemistä sekä agility, esteitä ja juoksemista, mutta se ei ohjaannu sitten pätkääkään  suuntaan eikä toiseen. Se ei malta istua lähdössä ja se ei malta suorittaa esteitä eikä keskittyä eikä varsinkaan ymmärrä lukea ohjausta. Se saalistaisi ohjaaja ja kyttäisi patukkaa sekä rallattelisi mielellään patukka suussa ympäri kenttää ja suorittaisi siinä matkan varrella niitä esteitä omatoimisesti. Mikä tässä sitten on niin vaikeaa? Ja eikö sitä neljän koiran (jotka lähes itse kouluttamia yhtä lukuun ottamatta) kanssa kisanneena jo osaisi sen viidennen kanssa toimia oikein?

Tämä koulutus oli kyllä ihan meitä varten suunniteltu ja kyllähän sieltä ajatuksia irtosi. Ohjaamiskiemuroiden sijaan keskityttiin nyt oikeasti siihen, että miten sen koiran saa toimimaan ja tehtiin paljon erilaisia asioita, joita on tottunut sisäistämään ja uskoisin näistä harjoitteista meille jopa jotain hyötyä olevan. Kouluttaja kehotti vaihtamaan nyt lelut makupaloihin. Zelda ei kyllä näyttänyt koulutuksessa patukan kanssa ihan parastaan, koska oli niin rallattelu tuulella. Mutta makupala koulutukseen siirtymisessä estehakuisuuden vahvistamiseksi on kuitenkin meille tässä kohtaa selkeästi tarpeet. Tässä kohtaa sitä miettii, että kun olen Teslan kanssa pyrkinyt vauhdin ja draivin vahvistamiseen niin täytyisikö mun ne koiralla, jolla ne on luonnostaa niin pystyä jättämään hetkeksi sivuun ja keskittyä oikeasti opettelemaan niitä yksinkertaisia ohjauksia sekä esteiden suorituksia? Laittaa ensin ne palaset kohdilleen ja sitten alkaa niistä rakentamaan sitä agilityä. Käytännön harjoituksina palasiksi saatiin kolmiotreeniä ja sitten sitä, että itse malttaisi ja odottaisi ja antaisi koiran suorittaa esteitä, jopa niin että itse kävelee, mutta koira suorittaa.

Hieman kokosin parhaita paljoja meidän harjoituksista kasaan. Kaikki on videolla ja nämä muutamat toistot tässä seuraavassa vaativat alle, väliin ja jatkoksi kymmeniä vastaavia! Teslan kanssa meillä on ollut agilityssä semmoinen kolmen toiston sääntö, jota ollaan yritetty noudattaa. Zeldan kanssa tämä koulutus tuli kyllä ihan tilaukseen ja saatiin paljon treeniaiheita, joita yritetään nyt noudattaa. Meillä on 2x2 kepit tilauksessa, joten niiden avulla tehdään kesän aikana täydellistä jälkeä ja pari hyppyä tai oikeastaan kolme olisi kiva saada jostain kasaan. Tässä nyt se video ja sen jälkeen muihin aiheisiin:


Vielä sen verran agia, että tähän perään Teslan kolmosten korkkaus 17.4 videoin:


Ja sitten meidän mainion maanantain kymppiryhmän häiriötreeneistä Zeldan osuutta:


Ja loppuun tiivistetyt tokokriisit ja murheenkryynit:

*Liikkeistä pysähtyminen on kadonnut totaalisesti ja koe on viikon päästä, yhyy!
*Paikkamakuussa on hirveä kuunteluongelma siinä kohtaa, kun pitäisi mennä maahan
*Luoksepäästävyydessä ei pysy koira housuissaan ja sen jälkeen varsinkin on vaikea keskittyä kuuntelemaan paikkamakuu käskytystä, pysyy kyllä, kun sinne pääsee., mutta ei tahdota yhtään pistemenetyksiä saati nollausta niin typerästä asiasta.
*Maahanmeno on edelleen hidas, mutta teknisesti pystyy kyllä nopeaan, mutta se nopea suoritus ei ole rakentunut käskytyksen yhteyteen
*Seuraaminen on parhaillaan parasta, mutta jos ei keskity niin käännökset menee ketuille
*Luoksetulo nyt vaan vaatii treeniä, se loppuasento, mutta vauhti on super ja pystyy istumaan paikoillaan
*Linnut on tulleet takaisin! Mutta pakko sanoa, että jos se vielä syksyllä lähti päättömästi niiden perään niin nyt se lähtee ainoastaan "vapaalla" tai jos ohjaaja toimii typerästi, esim. hermostuu, kun koira ei osaa pysähtyä niin koira keksii kyllä parempaa puuhaa...

Mutta hei täytyyhän jonku tarjota kansalle niitä sirkushuveja!





(Toi kuranen ja takkunen blondi noiden muiden keskellä on mun)