Näyttelyhommia ja agilitya huippuopissa

Teslan tämän vuoden ennätykselliset seitsemän näyttelyä sisältänyt veteraanitournee päätyi yliodotuksten Seinäjoen KV:ssa rodun kotimaisen erikoistuomarin Gerald Jippingin arvostelema rotunsa parhaaksi. Ja saman herran arvostelemana Ohmi aloitti oman näyttelyuransa ensimmäisessä virallisesa näyttelyssä ollen erinomainen. Tästä hyvästä tuli koiranettiinkin ensimmäinen terveystulos eli tämä kehässä käynti riitti todisteeksi siitä, että ne pallit tosiaan löytyy.

Toki joulukuussa on sitten vielä messarin kehät, mutta ne on sitten ihan oma tarinansa ja sinne mennään tänä vuonna tapahtumasta nauttimaan kehien ohessa. Perjantaina on luvassa mielenkiintoisia luentoja ja jokapäivä olisi tarkoitus edustaa myös SBRY:n ständillä.

Teslan arvostelu oli yksinkertaisuudessaan seuraavanlainen:

8,5 years. Excellent type. Typical temperament. Correct proportions. Lovely head. Correct in front. Correct body. Typical teeth and low hocks. Correct coat. Very nice typical movements.

Tesla oli tosiaan sekä ROP-VET ja tämän lisäksi vielä ROP.

Ohmi sai myös erinomaisen arvostelun, mutta vielä on kakaralla kehityttävää ollakseen SA:n arvoinen.

11 months. Correct size. Good coat struction.  Excellent type of head. Good garriage of ears. Correct bite. Very good in front. Forechest could be better. A little straigt in upper arm. Good shape of body for his age. Correct angulated  hind quarters. Dew claw. Temperamenfull movement, not yet in harmony and balance.

Oikein mukavaa luettavaa omaan makuun. Anni handlasi Ohmin jälleen kerran hienosti, vaikka vähän meinasi liikkeet lähteä ylöspäin, mutta tuomari onneksi ymmärsi nuoren pojan intoa ja pisti juoksemaan uudelleen. Kehäkäytöstä pääsivät harjoittelemaan vielä uudelleen, kun briardeja pyydettiin jäämään uuden tuomarin katselmukseen. Ohmista oli napattu odotellessa myös hienot poseeraus kuvat, joten kiitos näistä:

(c) Mariia Touronen

Eniten tyytyväinen olen toki nuoren miehen käytökseen, kun sen kanssa ei tarvitse murehtia ahtaissa paikoissa eikä pelätä, että räyhäisi turhanpäiten muille koirille. Ihmisiin se suhtautuu avoimen rakastavasti. Teslan palkintolahjakorteilla molemmat sai omanväriset makuualustat:

Teslasta koetin sitten kotona napata pari edustus kuvaa showtourneen päätteeksi, mutta jostain syystä olen hukannut puolet veteraaniruusukkeista. Ei kuitenkaan huonosti, kun seitsemästä näyttelystä kaikista erinomainen arvostelu ja kuudesti rotunsa paras veteraani, vaikka kilpailua toki ei ole ollut, mutta siitä syystä sitäkin enemmän mieltä lämmittää, että pärjäsi kyllä muutenkin todella hienosti ollen kahdesti VPS ja kahdesti ROP.

Aavistuksen elämää varjostaa viime viikon kampauksen yhteydessä havaittu oletettu nisäkasvain. Ilmeisen yleisiä ovat leikkaamattomilla nartuilla ja mahdollisuus, että kasvain on huonolaatuinen on aikalailla 50-50. Saatiin onneksi tälle viikolla aika eläinlääkärille, joten päästään näyttämään tuota muhkuraa ja ottamaan keuhkokuvat. Ei auta muu kuin toivoa parasta ja pelätä pahinta.

Ja siihen agilityyn...

Ohmi on nyt ahkerasti tuurannut Zeldaa agitreeneissä. Koetan pitää Zeldan agitauolla nyt tämän hoitovälin, jotta saan jotain käsitystä paljon agilityn treenaaminen vaikuttaa kropan jumiutumiseen. Sen sijaan ollaan kyllä tokoiltu ja tottisteltu ja varovaisen optimistisesti haaveillaan, että keväällä oltaisiin koevalmiita. Ohmille olin jo elokuussa varannut loppu vuodelle pari yksäriä Jaakolle. Ei kyllä olla ihan niin paljon treenattu, kun olin ehkä ajatellut ja en saanut edes ketään kaveria jakamaan, joten mietin miten nuori mies jaksaa koko tunnin, mutta poika yllätti ja oli erittäin pätevä alusta loppuun keskittyen hienosti tehtäviin. Alkuun vähän päästeli höyryjä ja rallatteli omatoimisesti putkia, joten irtoamisen suhteen ei pitäisi olla suurta ongelmaa.

Alkuun tehtiin pituutta, joka oli meille uusi este eikä siinä kyllä ollut pahemmin haastetta. Sitten pimeän putkikulman kautta hypylle ja treenattiin näille molemmille esteille käännöksiä. Hypylle tehtiin niin että kutsuin koiran selkä esteeseen päin ja leikitin hypyn edessä, josta irrotus ja tarjoamisen kautta hyppy ja palkka. Haastavinta tässä oli se, että itse muisti lähteä liikkeelle. Sitten katseltiin sylkkarit ja poikkarit ja näitä ei saa enää treenata ilman siivekkeitä! Ettei käy niin, että koira vaan seuraa kättä eikä hae estettä, joten nyt kuivaharjoittelut veke ja esteet mukaan. Lopuksi tehtiin vielä tekniikkaharjoitusta tiukkoihin 180 asteen käännöksiin ja takapäänkäyttöön. Oli kyllä kattava yksäri ja saatiin hurjasti treenattavaa. Ehdittiin myös keskustella jonkin verran juoksareista sekä hyppykorkeuksista sekä ison koiran eduista agilityssä. Ei saatu lainkaan siis tuomiota olla jatkamatta agiuraa, vaikka Ohmista vähän jättiläinen tulikin, mutta kroppahan sillä on ihan passeli touhuun, joten nyt vaan toivotaan, että keväällä saadaan myös luustokuvista terveen paperit. Oli kyllä ihan loistava yksäri!